Saamelaisten äänioikeusasiassa on kyse kansojen itsemääräämisoikeudesta – monimutkaisessa kiista koskee sitä, kuka on saamelainen ja saa äänestää

YK:n mukaan alkuperäiskansojen pitää voida itse määritellä, ketkä niiden jäseniä ovat.

Lue lisää: "Tämä on historiallinen päätös, merkittävä voitto saamelaisille"

Ihmisoikeusjuristi Martin Scheininin mielestä paras olisi, jos Suomen valtio olisi jo saanut säädettyä saamelaisia koskevat lait sellaisiksi, että ne takaisivat itsehallinnon toteutumisen.

– KHO työnsi saamelaiskäräjät bussin alle, ja nyt he yrittävät selviytyä tilanteesta itse. Tämä on yksi tapa käyttää itsemääräämisoikeutta, joka saamelaisilla on alkuperäiskansana.

Scheinin toimi itse juristina yhdessä YK:lle toimitetussa valituksessa.

KHO toimii Suomen valtion nimissä ja saamelaiskäräjät äänioikeutettujen saamelaisten. Saamelaiskäräjien enemmistön näkökulmasta kyse on siis siitä, että Suomen valtiovalta on määritellyt saamelaisiksi sellaisia ihmisiä, joita saamelainen yhteisö ei tunnista saamelaisiksi.

Kaikki eivät ole voineet kasvaa saamelaisiksi

Saamelaiskäräjien jäsen Pigga Keskitalo kritisoi vaalilautakunnan päätöstä. Hänenkin mielestään kyse on ihmisoikeusloukkauksesta ja perustuslaissa säädetyn yhdenvertaisuuden rikkomisesta.

– Päätös rikkoo näiden (luettelosta poistettujen) ihmisten yhdenvertaisuutta ja oikeutta kuulua alkuperäiskansaan, hän sanoo.

Hän sanoo myös, että kyse on Suomen valtion oikeusjärjestyksen rikkomisesta, sillä vaaliluetteloon kuulumisesta on jo lainvoimainen päätös aiemmilta vuosilta.

Keskitalon mukaan poistetut liki sata ihmistä täyttävät kyllä saamelaiskäräjälain kohdat, joissa äänioikeutettu saamelainen määritellään.

Lue lisäksi: YK:n ihmisoikeuskomitea: Suomi loukkasi saamelaisten oikeuksia sotkeutumalla saamelaiskäräjien vaaleihin

Laki on hänestä hyvä, mutta sen tulkitseminen on aiheuttanut vaikeuksia etenkin ennen kuin KHO on selkeyttänyt omaa linjaansa.

Saamelaisia on syrjitty ja sulautettu suomalaisiin jo kauan, ja siksi moni on kadottanut saamen kielen ja joutunut aiemmin häpeämään ja piilottelemaan saamelaisuuttaan.

– Tämä vaaliluettelosta poistaminen on saman assimiloivan politiikan jatketta.

Keskitalostakin olisi ihanteellista, jos jokainen itsensä saamelaiseksi kokeva olisi myös saanut kasvaa saamelaiseksi. Yhteiskunnallisen kehityksen ja historian taakkojen takia tätä ei voida olettaa kaikilta.

Saamelaista ei määritellä laissa, mutta äänioikeutetut määritellään

Saamelaiset ovat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueella asuva alkuperäiskansa. Alkuperäiskansat ovat valinneet yhteiskunnallisen järjestäytymisensä muodoksi jonkin muun kuin kansallisvaltion.

Saamelaiset ovat perinteisesti hallinneet maitaan siida- eli lapinkyläjärjestelmällä, joka on eräänlainen alueellinen itsehallinto.

Nykyään Suomessa saamelaisten itsehallintoa toteuttaa saamelaiskäräjät, jonka jäsenet valitaan vaalein.

Itsehallinto koskee lain mukaan saamen kieliä ja kulttuuria.

Saamelaista ei varsinaisesti määritellä Suomen laissa, mutta laki saamelaiskäräjistä määrittelee sen, kuka saa äänestää saamelaiskäräjävaaleilla. Tässä yhteydessä on puhuttu saamelaismääritelmästä.

Kyse on saamelaiskäräjälain tulkinnasta – YK huomautti Suomea

Saamelaiskäräjävaaleja koskevassa monimutkaisessa kiistassa on kyse pohjimmiltaan siitä, kuka on saamelainen ja saa saamelaisten kansalaisoikeuden äänestää saamelaiskäräjävaaleilla.

Viime vaalien yhteydessä KHO lisäsi vaaliluetteloon ihmisiä vastoin saamelaiskäräjien hallituksen ja vaalilautakunnan tahtoa.

Tästä hyvästä YK:n ihmisoikeuskomitea lausui, että Suomi on vuoden 2015 vaalien yhteydessä rikkonut YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta.

Päätöksen keskeinen piirre oli saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien ja itsehallinnon kunnioittaminen.

Nyt istuvilla saamelaiskäräjillä ei vallitse yksimielisyyttä niin sanotusta saamelaismääritelmästä.

Saamelaiskäräjävaalien ehdokasasettelu päättyy 2. elokuuta, ja vaalit pidetään syyskuussa.