Sami Borg: Stubbin ja Haaviston kannatustilanteen tiukentuminen lisää äänestysintoa

Westinen toteaa, että valitseminen kahden ehdokkaan väliltä on helpompaa kuin useasta ehdokkaasta. Hän nostaa esiin myös ykköskierroksella puhuttaneen ilmiön eli taktisen äänestämisen.

– Silloin odotettiin kenties mielipidemittauksia vielä viimeiselle viikolle ja viimeiset tentit, Westinen pohtii.

Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Teuvo ja Bengt valitsivat joukkueensa – numero kasilla vahva ote vaalien siirtomarkkinoista

Borg ei pidä tähän mennessä nähtyä toisen kierroksen äänestysintoa erityisen yllättävänä.

– Meillä on yleensä presidentinvaaleissa kakkoskierroksella nimenomaan ennakkoäänestys vetänyt, ja siihen on tietysti luonnollinen syy. Yli puolet ykköskierroksen äänestäjistä voi käydä uusimassa kantansa kakkoskierroksella, ja silloin se on helppo tehdä jo ennakkoon, Borg kertoo.

Hän olettaa, että toisen kierroksen ennakkoäänestyksessä päästään ehkä samaan äänestysaktiivisuuteen kuin ykköskierroksella tai jopa vähän yli.

– Paljon suurempi kysymysmerkki on, mikä on aktiivisuus varsinaisena vaalipäivänä.

Vaalien ensimmäisellä kierroksella lopullinen kotimaan äänestysprosentti kohosi 75 prosenttiin.

Koetaan velvollisuudeksi

Äänestysaktiivisuuden ja koko vaalien lopputuloksen kannalta keskeistä on, mitä Jussi Halla-ahon (ps.) ja Olli Rehnin (kesk.) äänestäjät tekevät toisella kierroksella.

Borg uskoo, että Halla-ahon ja Rehnin kannattajista ylivoimaisesti suurin osa lähtee äänestämään. Borgin mukaan ihmiset kokevat, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus.

Perussuomalaisten ja keskustan kannattajat joutuvat Borgin mukaan nyt tilanteeseen, jossa tarjolla on kaksi arvoliberaalia ehdokasta.

–  Heillä on varmasti useita syitä jättää äänestämättä kumpaakaan, mutta on tietenkin myös syitä käyttää äänioikeutta, Borg sanoo.

Lue myös: Haavisto kommentoi kansalaisbarometria, jonka mukaan puoliso on syy olla äänestämättä häntä: Uskon, että Suomi on muuttunut

–  Mitkä ne lopulliset äänestysperusteet sitten ovat, senhän jokainen päättää kohdallaan. Varmasti on niin, että lopulta se itselle mieluisampi näistä kahdesta löytyy.

Borg muistuttaa, että Suomessa on presidentinvaalit vain kerran kuudessa vuodessa. Lisäksi äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa edelleen samoja syitä kuin vaalien ykköskierroksella.

–  Meillä on poikkeuksellinen maailmantilanne, presidentti vaihtuu ja olemme Natossa. Kyllä ihmisillä on mielipiteitä siitä, kenet he haluavat presidentiksi. Jos se ykkössuosikki ei ole enää siellä mukana, niin nyt sitten joudutaan tekemään sellaisia valintoja, jotka eivät ole ehkä niitä kaikkein mieluisimpia, mutta tehdään kuitenkin.

Blokkiutuminen vaikuttaa

Ylen tammikuun kyselyn mukaan Stubbia äänestäisi toisella kierroksella perussuomalaisten kannattajista 79 prosenttia, kun taas Haaviston osuus olisi 13 prosenttia. Tänään julkaistu HS:n kysely puolestaan kertoo, että Halla-ahon äänestäjistä kaksi kolmasosaa olisi Stubbin takana toisella kierroksella.

Vaikka presidentinvaalit ovat merkittävässä määrin henkilövaalit, niin Westisen mukaan myös politiikan blokkiutuminen näkyy niissä vahvasti.

–  Jos miettii esimerkiksi Pekka Haavistoa, niin kyllä hänellä on täysi työ vakuuttaa perussuomalaisten ja keskustan kannattajia, Westinen sanoo.

Hänen mukaansa kokoomukseen ja siihen, millaista politiikkaa se edustaa, suhtaudutaan tutkimusten perusteella keskustan ja perussuomalaisten kannattajien keskuudessa myönteisemmin kuin vihreisiin.

Tiukka kisa kannustaa uurnille

Aiemmissa presidentinvaaleissa äänestysaktiivisuus on noussut toisella kierroksella ykköskierrokseen nähden silloin, kun kärkikaksikko on käynyt tiukan vaalikamppailun.

Vuonna 2000 äänestysprosentti kohosi toisella kierroksella, kun Tarja Halonen voitti Esko Ahon prosentein 51,6–48,4. Vastaava äänestysvilkkauden nousu nähtiin kakkoskierroksella myös vuoden 2006 vaaleissa, kun Halonen piti niukasti pintansa Sauli Niinistöä vastaan.

Vuonna 2012 Niinistö oli selkeä ennakkosuosikki Haavistoa vastaan, ja äänestysinto hiipui vaalien kakkoskierroksella. Kuusi vuotta sitten toista kierrosta ei tarvittu, kun Niinistö valittiin jatkokaudelle suoraan ensimmäisellä kierroksella.

Lue myös: Myös Stubb saanut taakseen joukon entisiä suurlähettiläitä

Ensimmäinen suora kansanvaali pidettiin vuonna 1994, jolloin Martti Ahtisaari voitti toisella kierroksella Elisabeth Rehnin. Silloin äänestysprosentti oli erittäin korkea vaalien molemmilla kierroksilla.

Pirkanmaalla moni äänestänyt

Meneillään olevassa toisen kierroksen ennakkoäänestyksessä ahkerimmin on äänestetty Pirkanmaan vaalipiirissä, missä äänestysprosentti kipusi tänään iltapäivällä jo yli 41 prosenttiin. Manner-Suomen matalin äänestysaktiivisuus oli Vaasan vaalipiirissä, noin 33 prosenttia.

Westisen mukaan alueellisista ennakkoäänestysprosenteista ei kannata tehdä liikaa johtopäätöksiä. Hän sanoo, että alueellisissa tiedoissa mikään ei erityisesti pistä silmään.

– Jos miettii vaikka Vaasan vaalipiiriä, niin varsinkin ruotsinkielisillä alueilla käydään vasta varsinaisena vaalipäivänä äänestämässä. Näissä toistuvat vaaleista toiseen aika samat lainalaisuudet.

Presidentinvaaleissa voi käydä äänestämässä ennakkoon tiistaihin saakka.