Seksuaaliterapiaan hakeudutaan useista eri syistä, eikä yksi ratkaisu sovi kaikille.
Mielikuva seksuaaliterapiasta saattaa olla aivan toisenlainen kuin todellisuus.
– Ehkä on hyvä kertoa, että seksuaaliterapiassa aina keskustellaan ja aina pidetään vaatteet päällä. Edelleen on ikävä kyllä ihmisiä, jotka kuvittelevat, että täällä tehtäisiin jotain muuta, erityistason seksuaaliterapeutti Marjo Viinanen Väestöliiton Terapiapalveluista kertoo.
Tällä tapaa vitsailevat tai ajattelevat ovat yleensä Viinasen mukaan ihmisiä, jotka eivät ole käyneet terapiassa ja seksuaalisuuden käsittely tuntuu pelottavalta.
Seksuaaliterapiaan voi hakeutua lukuisista eri syistä – jopa jo ennen kuin ilmenee mitään suurempaa ongelmaa.
Terapiaan voi osallistua yksin elävänä ja pari- tai monisuhteen osapuolena.
Sen kummempaa valmistautumista ei kuitenkaan tarvita. Ihminen on jo terapian varatessaan käsitellyt asiaa kuitenkin jonkin verran.
Lue myös: Älä tee näin seksin jälkeen – "Välttele hinnalla millä hyvänsä"
Kauanko seksuaaliterapia kestää?
Marjo Viinanen kertoo, että seksuaaliterapia on pääsääntöisesti ihmisen itsensä maksamaa terapiapalvelua, toisin kuin esimerkiksi Kelan tukema kuntouttava psykoterapia.
Tämän takia ensimmäisellä kerralla asiakkaan kanssa kartoitetaan sitä, voiko hän käydä terapiassa kolme vai kymmenen kertaa vai mahdollistaisiko hänen taloudellinen tilanteensa pidemmän terapia-ajan, jos käsiteltävä asia sitä vaatii.
