Miinakysymyksessä järki ja tunteet kamppailevat, sotahistorioitsija sanoo.
Suomen päätös liittyä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen oli "omaan miinaan" astumista, sanoo sotahistorioitsija Lasse Laaksonen MTV:n Huomenta Suomessa.
Päätöstä tehdessä ajateltiin paljon Suomen kansainvälistä mainetta, Laaksonen katsoo.
– Se oli rauhan ajan uskon romantiikkaa. Nytkin vastakkain ovat kansallinen turvallisuus ja mainetekijät.
– Kansallisen turvallisuuden täytyy tulla ensin. Jos pahin toteutuu, ei mainetekijöistä hirveästi ole apua.
Keskustelu jalkaväkimiinoista alkoi, kun Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola sanoi haluavansa niistä keskustelua MTV:n Uutisextrassa.
Suomi luopui jalkaväkimiinoista vuonna 2012 liityttyään ne kieltävään Ottawan sopimukseen. Sopimuksessa ovat mukana muun muassa kaikki EU-maat ja Nato-maat Yhdysvaltoja lukuun ottamatta.
Laaksonen painottaa Suomen maantieteellistä asemaa, jolla on sotilaallisesti keskeinen merkitys.
Suomella on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa "aggressiiviseksi osoittautuneen suurvallan" eli Venäjän kanssa. Se on tekijä, joka miinapäätöksessäkin täytyy huomioida, Laaksonen katsoo.
Miinakysymys on Laaksonen mukaan hyvin tunnepitoinen.
– Tunne ja järki kamppailevat keskenään.
– Ikävä näin sotahistorioitsijana sanoa, että sota on sotaa ja siellä on tarkoitus tappaa ja saada vihollinen alistumaan omaan tahtoon.
