Suomea uhkaa 7-8 miljardin euron lasku, jos maaperän ja metsien hiilinieluja ei saada vahvistettua. Suomen ilmastopaneelin mukaan tilanne vaatii vielä tänä syksynä laadittavaa nettonielun pelastusohjelmaa, jossa määritellään nopeat toimet maaperän ja metsien nettonielun vahvistamiseksi. Toimia tarvitaan niin metsissä kuin pelloillakin.
Tilastokeskus kertoi toukokuussa, että Suomen maankäyttösektori eli pellot, metsät ja muu maankäyttö ei enää sidokaan hiilidioksidipäästöjä vaan on muuttunut päästölähteeksi. Maankäyttösektori tuotti viime vuonna ensi kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin varastoi niitä. Suomen ilmastopaneelin mielestä muutoksen suuruutta ja vaikutuksia ei ole täysin ymmärretty.
– Nyt puhutaan 2 miljoonan tonnin päästöistä, kun maankäyttösektorin pitäisi olla vähintään 21 miljoonaa hiilinielu. Eli erotus on 23 miljoonaa, laskee Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Nielujen ja päästöjen oltava yhtä suuret vuonna 2035
Tällä hetkellä Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat 48 miljoonaa tonnia.
Jotta Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035 nielujen ja päästöjen pitäisi olla yhtä suuret eli 21 miljoonaa tonnia kumpikin.
Hiilinielun romahtamisesta voi tulla myös taloudellisia seuraamuksia, jos joudutaan ostamaan korvaava määrä nieluyksiköitä muilta EU-mailta tai vähentämään päästöjä suunniteltua enemmän taakanjakosektorilla, esimerkiksi liikenteessä ja asumisessa.
