Suomen Nato-suurlähettiläs arvioi Turkkia ja muistelee Suomen Nato-hakemuksen jättämistä "Olihan se ruljanssi"

– Varsinkin heinäkuun 5. jälkeen, kun Suomi sai tämän tarkkailijajäsenen aseman Natossa, niin sen jälkeen kaikki Naton kokoukset, komiteat, työryhmät, kaikki asiakirja-aineisto vapautui Suomelle, niin sen jälkeen työmäärä on lisääntynyt, Korhonen luettelee.

Pitkä ura ammattidiplomaattina

Nato-lähettiläs ei suoranaisesti pursua ylisanoja, kun hän kuvailee historiallista hetkeä. Rauhallisuuden ymmärtää paremmin, kun tarkastelee Korhosen taustoja.

Ulkoministeriön parin vuoden takaisesta tiedotteesta käy ilmi, että Korhonen on aiemmin toiminut muun muassa asevalvontasuurlähettiläänä.

Brysseliin Korhonen siirtyi ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksiköstä. Ulkoministeriön palveluksessa Korhonen aloitti jo vuonna 1987.

Korhonen on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö määräsi Korhosen Brysselissä Pohjois-Atlantin liitossa olevan erityisedustuston päällikön tehtävään 1.6.2019.

Turkki ja Unkari puuttuvat

Suomen ja Ruotsin jäsenyydet on hyväksytty tähän mennessä jo 28 Nato-maassa. Prosessi jumittaa nyt Turkin ja Unkarin vitkuttelun takia.

Korhosen mukaan pallo on niin sanotusti nyt Turkilla ja Unkarilla, joiden edesottamusket määrittävät tarkemman aikataulun.

– Se on ihan näiden maiden valtiojohdon ja parlamenttien käsissä. Tietysti toivomme, että asiaa saataisiin eteenpäin lähikuukausina.

Turkki hidastelee ennen kaikkea Ruotsin takia, jos Suomikin joutuu kärsimään.

Korhosen mukaan yleisesti ottaen kaikkien Nato-maiden keskuudessa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että Ruotsin ja Suomen jäsenyys olisi hyvä asia.

– Tietysti harmittaa se, että tässä ei päästä eteenpäin. Mitä Suomeen ja Ruotsiin tulee, niin mehän olemme johdonmukaisesti todenneet, että menemme Natoon yhdessä Ruotsin kanssa, Korhonen muistuttaa.

Vaikka kaikilla Nato-mailla on yhtäläinen päätäntävalta liiton asioissa, niin Turkilla on omat vahvuutensa.

– Jos katsoo Turkin toimintaa liittokunnassa, niin kyllähän Turkki on hyvin vahva jäsen – aktiivinen ja haluaa vaikuttaa sekä tuo myös hyvin paljon voimavaroja Naton toimintaan.

Suomen rooli

Korhosen mukaan odotukset ovat Natossa verrattain korkealla Suomen tulevan jäsenyyden suhteen, sillä Suomi pystyy jo nykyisellään uskottavaan puolustautumiseen omalla alueellaan.

– Tuomme sinne paljon suorituskykyä ja osaamista, Korhonen sanoo.

Suomeen ei Korhosen arvioin mukaan olla sijoittamassa isompia tukikohtia.

– Se tuntuu tällä hetkellä aika kaukaiselta, että se olisi aika iso investointi Suomeen ja näille tukikohdille olisi kyllä paljon ottajia. Ydinaseet ovat jo sitten vähän eri asia. Siinä ei varmasti helposti tehdä Naton asemoitumisessa mitään muutoksia. Me emme ole ydinaseita Suomeen pyytäneet, eikä kukaan ole niitä meille tarjonnut, Korhonen toteaa.

7:13

Katso videolta koko Nato-suurlähettilään haastattelu, jossa hän esittää arvionsa Ukrainan presidentti Volodymir Zelenskyin kommenteista liittyen Puolan maaperälle iskeytyneistä ohjuksista.