Merenrannoilta niin Suomesta kuin muualtakin maailmasta on löydetty suuria määriä pieniä muovipellettejä. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat yrittävät nyt selvittää, mistä Suomen rannoille ajautuvat muovipelletit ovat peräisin ja miten paljon niitä on. Pelleteistä on haittaa merieliöille, jotka syövät niitä. Pellettejä on maailmalla löydetty myös lintujen ja kalojen vatsoista.
Porvoossa merenrannalla kiemurteleva polku kiinnostaa meriroskatutkijoita. Tarkemmin katsottuna polulla ja sen ympäristössä on valtava määrä pikkuriikkisiä muovipellettejä.
– Muovipelletit, puhutaan myös granulaateista, ovat muovituotteiden raaka-aineita eli niistä tehdään miljoonia erilaisia muovituotteita käyttöön, kertoo tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Muovipelletit voivat karata kuljetuksen aikana
Sitä ei tiedetä, miten muovipelletit ovat päätyneet rantapolulle. Tutkijat yrittävät nyt selvittää porvoolaisen rannan ja monien muiden rantojen muovipellettien alkuperän.
– Todennäköisimmin ne tulevat meren mukana. Meri kuljettaa, muovi on kevyttä ja se kelluu pintakalvossa. Merivirrat ja tuulet kuljettavat niitä kauaskin päästölähteestä, selittää Lehtiniemi.
Muovipelletit voivat olla peräisin muovituotteita valmistavista laitoksista tai todennäköisemmin ne ovat karanneet kuljetuksen aikana.
– Potentiaalinen päästölähde on kaikki, mikä liittyy muovin tuotantoon ja kuljetusketjuun ja myös laitokset, jotka tekevät muovituotteita. Päästö voi syntyä missä tahansa vaiheessa, luultavimmin kuitenkin kuljetuksissa. Joku suursäkki, missä muovipellettejä kuljetetaan, hajoaa ja muovia päätyy hulevesiviemäreihin tai suoraan vesistöön ja sieltä se jatkaa kulkeutumistaan kauemmas, kuvailee Lehtiniemi.
