Suomessa kehitteillä olevasta ihmisen nenään annosteltavasta koronavirusrokotteesta saattaa olla hyötyä taistelussa tulevaisuuden pandemioita vastaan.
Koska nenäannostelurokotteen antamiseen nenäsuihkeena tai pienellä pipetillä ei välttämättä tarvittaisi siihen koulutettua henkilöstöä, olisi se halvempi ja nopeampi vaihtoehto perinteiselle lihakseen piikitettävälle rokotteelle.
Pienen kokonsa ansiosta rokote olisi myös edullista kuljettaa ja säilyttää, kertoo STT:lle rokotehankkeen vetäjä ja Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela.
Suurin osa muista maailmalla tällä hetkellä kehitettävistä koronavirusrokotteista on suunniteltu pistettäväksi lihakseen, kuten enemmistö käytössäkin olevista rokotteista.
– Se on tietysti se perinteinen reitti, hyvin selkeä, kun ruiskulla työnnetään tietty volyymi lihakseen. Siihen ollaan totuttu, Saksela sanoo.
Sakselan tutkijaryhmän lisäksi koronarokotehankkeessa ovat mukana Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja ja akatemiaprofessori Kari Alitalo sekä Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala tutkijaryhmineen.
Tähtäys nenänieluun
Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksessa nenäannostelurokotteen kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti. Nenään annosteltavalla rokotteella voitaisiin saada suoja suoraan limakalvoille, missä virus vaikuttaa.
– Pistoksena rokote ehkäisee infektion yleistymisen, jolloin jää kysymysmerkki, että kuinka vahvasti se estää viruksen lisääntymisen nenänielussa, jolla on merkitystä tartuttavuuden kannalta, kertoo STT:lle rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.
Juuri viruksen lisääntymisen estäminen on uuden nenäannostelurokotteen tavoitteena. Paikallisesti nenänieluun annosteltuna se tuottaa tutkijoiden mukaan immuunivasteen sekä ihmisen limakalvoille että sieltä imusuonia pitkin levitessään myös muualle kehoon.
Lihakseen pistetty rokote ei anna immuunivastetta suoraan limakalvoille, missä hengitystieinfektion aiheuttava virus muhii.