Vientivetoinen palkkamalli etenee eduskuntaan – tämä muuttuu

"Paketti ei pureudu yksityiskohtiin"

Hallitusohjelman mukaan hallitus "vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia". 

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei millekään alalle annettaisi vientialoja korkeampia palkankorotuksia.

– Viennin kilpailukyky määrittelee julkisen sektorin toimintakyvyn ja sen, millaiset resurssit julkisella sektorilla on käytettävissä,  Satonen sanoi.

Hallitusneuvos Steinerin mukaan eduskuntaan viety lakipaketti ei pureudu sovitteluehdotusten yksityiskohtiin.

–  Tämä kertoo, miten sovittelutoimintaa tehdään, mitkä ovat ne periatteet, Steiner sanoo.

– Olennaista on, että kun sovintoehdotus tehdään, niin siinä on se ajatustesti tehtävä, että voiko tällainen sovintoehdotus aiheuttaa työmarkkinoilla häiriön, vaikkapa palkkainflaatiokierteen, Steiner jatkaa.

Mahdollista lakia on kritisoitu siitä, että se pitäisi niin sanotussa palkkakuopassa olevien alojen palkat jatkossakin suhteellisesti matalalla tasolla. Tämän on kritiikissä katsottu koskevan erityisesti naisvaltaisia aloja.

Kritiikki on huomioitu lakiesityksessä ja muutosten perusteluita on tarkennettu, Steiner sanoo.

– Lakiesityksen tekstiä on muokattu oikeuskanslerin huomioiden pohjalta, hän totesi.

Orpo: Hoitajien ja opettajien palkankorotuksia ei haluta hillitä

Oppositiossa SDP on jo ilmoittanut tekevänsä välikysymyksen aiheesta, ja vasemmistoliitto on kertonut lähtevänsä siihen mukaan. Vihreät keskustelee asiasta torstaina, mutta ei vielä päätä, lähteekö mukaan.

Myös keskusta harkitsee osallistumista. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on vedonnut, että hallitus vetäisi lakiesityksen pois.

Pääministeri Orpo on viime aikoina toistuvasti sanonut, että hallituksen tavoitteena ei ole lailla rajoittaa julkisten alojen palkankorotuksia.

– Emme me halua hillitä hoitajien ja opettajien palkankorotuksia, Orpo sanoi Ylellä pääministerin haastattelutunnilla 15. syyskuuta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) 2. lokakuuta.Lehtikuva

Hänen mukaansa mallissa on joustoa, jotta yksittäisten alojen ja esimerkiksi työvoimapulasta kärsivien alojen tarpeet voidaan ottaa huomioon.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) mielestä lakiesitys jättää epäselväksi, onko poikkeaminen yleisestä linjasta enää jatkossa mahdollista.

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mielestä lausunnoilla käyneessä lakiluonnoksessa ei riittävän vakuuttavasti perusteltu syitä sille, että lainsäädännöllä puututtaisiin työmarkkinoiden vapauteen ohjaamalla sovittelua. 

Pöystin mukaan lakiehdotus on jännitteisessä suhteessa perustuslaissa turvatun ammatillisen yhdistymisvapauden, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntelyn, EU:n perusoikeuskirjan sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa.

Sukupuolivaikutukset suppeasti

Tasa-arvovaltuutettu moitti, että lakiesityksen sukupuolivaikutuksia koskeva osio oli lausunnoilla olleessa esityksessä valitettavan suppea. Valtuutettu ennakoi, että esitys kasvattaisi sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Lainsäädännön arviointineuvosto puolestaan kommentoi syyskuussa, että tarve lainmuutokselle jää osin epäselväksi, kun sovittelijan rooli ja liikkumavara vastaisivat pitkälti nykytilaa.

SDP:n kansanedustaja, entinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on luonnehtinut lakia turhaksi, sillä hänen mukaansa vain kaksi kertaa 2000-luvulla yleinen linja ei ole ohjannut sopimustasoa. 

Ensimmäinen kerta oli vuosien 2007–2008 kierros, jolloin kokoomus "Sari sairaanhoitaja" -esityksellään avasi palkkahanat ja toinen oli vuoden 2022 kierros kunta-alan ratkaisuineen.

Lue myös: Ehdotus työmarkkinamallista on lieventynyt hallitusohjelman kirjauksesta

Kommentti: Työmarkkinoita uhkaa nyt kiistakapula, jonka nimi on muutosturva