Avokadon suosion kasvu on viime vuosina ollut huimaa. Avokadopastan reseptejä jaetaan ja avokadon terveellisyyttä ylistetään. Harva tietää, että suosikkihedelmän kasvatus kuluttaa valtavasti vettä. Tilannetta pahentaa se, että avokadoviljelmät sijaitsevat sellaisissa maissa, jotka kärsivät jo ennestään ankarasta vesipulasta.
Avokadosta on tullut trendihedelmä niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Viime vuosina kulutus ja tuonti on kasvanut reippaasti joka vuosi.
– Joka viikko syön näitä 2–3, koska minulla on kolesteroli koholla. Minulle on sanottu, että nämä ovat kaikista terveellisin kasvisrasva, kertoo kaupan vihannesosastolla asioiva Sisko Dunderfelt.
Yhteen avokadokiloon kuluu tonni vettä
Avokadon suosion kasvuun liittyy myös ongelmia. Metsiä kaadetaan uusien viljelmien tieltä, perinteisiä viljelykasveja korvataan avokadolla, kuljetusmatkat ovat pitkiä ja viljely kuluttaa paljon vettä. Yhden avokadokilon viljelyyn käytetään 1000 litraa vettä.
Avokadoja viljellään alueilla, jotka jo muutenkin kärsivät vesipulasta: Perussa, Etelä-Afrikassa, Israelissa, Kaliforniassa.
– Kyllä nykykuluttajan tehtäviin kuuluu se, että tietää ostamastaan tuotteesta ja erityisesti sen alkuperästä, että mistä ruoka tulee. Suurin osahan meidän kuluttamasta vedestä tulee piilovetenä erilaisten tuotteiden mukana, muistuttaa MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi.
– Kasvisten lisääminen ruokavalioon on yleisesti ottaen hyvä asia. Syömällä enemmän kasviksia, vihanneksia, marjoja ja juureksia sekä hedelmiä, voi vähentää merkittävästikin ruuan kulutuksen ympäristövaikutuksia ja lisäksi ne ovat hyväksi terveydelle, sanoo erikoistutkija Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
