Vuonna 2021 ensi-iltansa saavan Veden vartija -elokuvan budjetti on noin 3,5 miljoonaa euroa ja se kuvataan Viron lisäksi Saksassa ja Norjassa.
Emmi Itärannan Teemestarin kirja -romaaniin (2012) pohjautuvan Veden vartija -elokuvan rahoittajia ovat Suomen elokuvasäätiön ja Film Estonian lisäksi lähes kymmenkunta muuta tahoa.
Mutta mikä tekee Virosta yhä halutumman kuvauspaikan?
– Ensinnäkin olemme tehneet elokuvia yli sadan vuoden ajan ja se on ikään kuin veressä, sanoo Viron Elokuvainstituutin johtaja Edith Sepp.
Toisaalta Viron houkuttelevuudelle on olemassa myös konkreettisia, taloudellisia syitä.
– Me haluamme osallistua varsinkin kansainvälisiin yhteistuotantoihin. Haluamme, että virolaiset elokuvantekijät pääsevät mukaan, ja pisteytämme tuotannon sen mukaan, kuinka paljon osuutemme on ja sen perusteella myönnämme rahaa.
– Näitä elokuvatuotantoja on noin 2–3 vuodessa. Niiden budjetin on oltava vähintään miljoona euroa.
Valtio maksaa virolaisten luovien työntekijöiden hyödyntämisestä
Virossa on kuvattu viime vuosina myös suuria Hollywood-tuotantoja. Kuluneella viikolla sai ensi-iltansa Christopher Nolanin vakoilutrilleri Tenet, jossa seikkaillaan Tallinnassa.
Parhaillaan kuvataan myös toista suomalaista sarjaa Bad Apples eli Mädät omenat, joka on 3,2 miljoonan euron tuotanto. Virossa kuvattuja suomalaisia elokuvia ovat viime vuosina olleet muun muassa Ikitie (2016) ja Miekkailja (2015).