Kaikki suurpedot eivät vaikuta olevan yhtä ihmisarkoja kuin aiemmin – ja asiaan toivotaan muutosta.
Karhut tekevät aiempaa enemmän vierailuja ihmisten pihoille ja jäteastioille ruokasaaliin toivossa, kertoo Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.
Heinäkuun alussa Keski-Suomessa lopetettiin karhu, joka oli ruokaa etsiessään rikkonut roska-astioita, kaivellut komposteja ja rikkonut mehiläispesiä. Karkotuksista huolimatta se palasi piha-alueille eikä ollut enää ihmisarka.
Viime kuukausina karhun karkotustehtäviä on Härkösen mukaan ollut lähes päivittäin.
Myös karhukanta on Luken mukaan kasvanut tasaisesti vuodesta 2004 lähtien. Luken arvion mukaan Suomessa oli viime syksynä ennen metsästyskauden alkua arviolta 1 816–2 375 karhua. Kasvua oli noin 8 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna.
Karhujen ihmisarkuuden heikentymiselle ei ole Härkösen mukaan vain yhtä selkeää selitystä.
– Ei tiedetä, johtuuko se siitä, että yksinkertaisesti kanta kasvaa ja sitä kautta yksilöitä on liikkeellä enemmän. Voi johtua myös siitä, että kantaa ei ole metsästetty ja sen takia ihmiseen ei ole tullut ikävää kontaktia, eikä karhu koe ihmistä väistettäväksi.
Karhuhavainnot painottuvat erityisesti Suomen itäosiin. Riistakeskus myönsi itäiselle kannanhoitoalueelle yhteensä 129 poikkeuslupaa karhun pyyntiin syksylle.
