Nykyisten pikkulasten vanhemmat eivät ole itse lapsuudessaan kärsineet täistä, mutta heidän lapsillaan tartunnat taas ovat hyvin yleisiä. Miten pitää toimia, jos tartunta osuu omaan perheeseen?
Tehdäänpä ensin tämä selväksi: jos jollakin on täitä, ne on saatu aina tartuntana toiselta ihmiseltä. Täit eivät siis sikiä tyhjästä tai liity millään tavalla esimerkiksi hygieniatottumuksiin.
– Täitä voi saada missä tahansa, missä ihmiset ovat niin läheisessä kontaktissa keskenään, että täit pääsevät siirtymään hiuksista toisiin. Tartuntoja tapahtuu ikään katsomatta, mutta yleisimpiä ne ovat päiväkoti- ja kouluikäisillä lapsilla, jotka nujuavat päät vastakkain isoissa ryhmissä, Tampereen kaupungin epidemiologi ja tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen kertoo.
Tiesitkö?
Täit voivat levitä esimerkiksi petivaatteista, harjoista, ponnareista tai yleisistä vaatenaulakoista. Päähineet kannattaa sujauttaa takin hihan sisään.
Täit ovat nykyään todella yleisiä, paljon yleisempiä kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. 1960–80-luvuilla täitilanne oli hetken hyvä – harva noihin aikoihin tarhassa tai koulussa käynyt muistaa yhtäkään täiepisodia –, mutta nyt on taas palattu tavallaan sitä edeltävään aikaan. Räsänen sanoo, että tähän ei ole yhtä yksittäistä syytä.
– Ihmiset matkustelevat nykyään paljon enemmän, joten on mahdollista, että täitä on tullut Suomeen maailmalta. Osaltaan täiden yleistyminen voi johtua myös siitä, että täit ovat kehittäneet resistenssiä eli vastustuskykyä niitä vastaan käytetyille lääkkeille.
Viime vuonna Helsingin Sanomien jutussa arveltiin, että ilmiön taustalta löytyy myös tietämättömyyttä sekä täisampoon huolimatonta käyttöä. Lasten hiusmuotikaan ei enää myötäile samaa lyhyttä ja letitettyä linjaa kuin ennen.
Täitä voi hävittää jopa suoristusraudalla
Täitartuntojen määrä kasvaa syksyllä ja talvella, jolloin koulut ja päiväkodit kokoavat ihmisiä yhteen. Useimmiten tartuntaa aletaan epäillä kutinan perusteella, mutta kaikki eivät kärsi siitäkään.
