Ortodoksisen kirkon johtaja Kirill on hyväksynyt Venäjän sotatoimet Ukrainassa, mutta hävinnyt sodan ukrainalaisten ortodoksien sieluista. Kirillistä kirjan kirjoittaneen Juha Meriläisen mukaan Moskovan patriarkasta on todella tullut "Putinin alttaripoika".
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 maan ortodoksisen kirkon päämies, Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill, ei tuominnut sodan aloittamista. Erityisesti länsimaissa monet kristilliset johtajat kauhistuivat hengellisen johtajan tukea sotatoimille, jotka olivat "rikos kansainvälistä oikeutta ja synti Jumalaa vastaan".
Helsingin yliopiston yleisen kirkkohistorian dosentin Juha Meriläisen mukaan paljon yllättävämpää olisi kuitenkin ollut se, jos patriarkka ei olisi asettunut presidentti Vladimir Putinin tueksi. Venäjän ortodoksinen kirkko kun näkee jatkavansa Bysantin perintöä, jonka mukaan maallisen ja hengellisen vallan yhteiselon ihanteena on niiden harmoninen "sinfonia".
– Lännessä kirkko ja valtio on erotettu toisistaan mutta Venäjällä lähtökohta on toisenlainen: siellä keisari ja patriarkka hallitsevat maata yhdessä, ei samalla tavalla mutta yhdessä, Meriläinen sanoo STT:n haastattelussa.
Tätä perinnettä Venäjän ortodoksinen kirkko on pyrkinyt noudattamaan hyvin johdonmukaisesti myös aikoina, jolloin siihen ei olisi näyttänyt olevan mitään edellytyksiä: esimerkiksi Pietari Suuren aikana, jonka jäljiltä ei nimitetty uutta patriarkkaa yli 200 vuoteen tai heti Stalinin pahimpien puhdistusten jälkeen, jolloin henkihieveriin vainottu kirkko antoi tukensa Neuvostoliiton sotaponnisteluille.
Ei siis ihme, että kun Putin korostaa Venäjän ja Ukrainan ykseyttä uskonnolla, säestää Kirill presidenttiä puheella "metafyysisestä" sodasta syntiä ja läntisiä arvoja vastaan.
Arkkipiispa Tapio Luoman teologisena erityisavustajana työskentelevän Meriläisen kirja, Putinin alttaripoika – Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota, julkaistaan torstaina.
