Tällaista on arki Korkeasaaren Villieläinsairaalassa, jossa eletään nyt vuoden kiireisintä aikaa

Katso myös:

0:37Viimeinen kesän yhdeksästä harmaahylkeen kuutista on jokusta kiloa vaille vapaa. Luonto kutsuu, kun paino nousee noin 25 kilogrammaan. 

Otetaan esimerkiksi viime vuosi. Kaikkiaan potilaita oli 1 380. Niistä 640 oli hoidon ulottumattomissa eli ne joko kuolivat vammoihinsa tai ne jouduttiin lopettamaan, etteivät ne joutuisi kärsimään.

Pitkäaikaishoidossa oli 740 potilasta, joista 438 kuntoutui niin hyvin, että ne pystyttiin palauttamaan luontoon. 

Villieläinsairaalan ansiosta, siellä hoidetuista eläimistä peräti 59,2 prosenttia sai uuden mahdollisuuden luonnossa, mikä on erittäin hyvä tulos.

– Välillä kuulee kyseenalaistettavan, että mitä järkeä tässä on? Ensinnäkin eläinsuojelulaki määrää auttamaan eläimiä ja toiseksi meillä on eettinen velvollisuus, koska käytännössä kaikki loukkaantumiset joko suoraan tai välillisesti ovat ihmisen aiheuttamia, toteaa kuraattori Vepsäläinen.

Apua saavat lajista riippumatta kaikki

Vastoin esimerkiksi somessa usein liikkuvia käsityksiä hoidettavista eläinlajeista, Villieläinsairaala ottaa vastaan kaikki apua tarvitsevat eläimet. 

Eläinlääkärin sijainen Clara Keister-Love kumoaa väärät tiedot ja kertoo totuuden. 

– Hoidamme kaikkia eläinlajeja, myös lokkeja ja oravia. Molempia on täällä potilaina vuositasolla 100 – 150 yksilöä. Hoitopäätös tehdään aina eläimen voinnin mukaan, ei lajin. Eläin ei saa joutua kärsimään. 

Kaikki apua tarvitsevat eläimet kelpaavat lajista riippumatta – myös lokit.

Tämä kaikki pyörii noin 410 000 eurolla vuodessa. Pääosa Villieläinsairaalan rahoituksesta tulee Korkeasaaren käyttöbudjetista, kuten muukin eläintarhan toiminta. 

Helsingin kaupunki rahoittaa hätäpuhelinpalvelua 80 000 eurolla ja ympäristöministeriön rahoitus on tänä vuonna 90 000 euroa. 

Lahjoituksia vuositasolla kertyy vajaat 10 000 euroa.

Luvanvaraisuutta kaivataan 

Korkeasaaren Villieläinsairaala ei toimi Suomessa yksin, vaan toimii yhteistyössä useamman pätevän tahon kanssa ympäri Suomea. 

Yksi niistä on vapaaehtoistoimintaan perustuva Pääkaupunkiseudun Eläinsuojeluyhdistys, mikä hoitaa eläinpotilaita vuositasolla lähes yhtä monta kuin Villieläinsairaala.

Talitintit valmiina vapauteen onnistuneen hoidon päätteeksi.

Valitettavasti ala on kuitenkin villi. 

Suomessa kuka tahansa saa alkaa hoitaa luonnonvaraisia kiireellistä apua tarvitsevia eläimiä. Edes ilmoitusvelvollisuutta ei ole, eli kukaan ei pysty valvomaan toimintaa. Kuraattori Vepsäläinen avaa ongelmia.

– Järjestelmä ei toimi, koska luvanvaraisuus puuttuu. Kuka tahansa saa lain mukaan alkaa hoitamaan. Sinällään on hienoa, että ihmiset haluavat auttaa, mutta siinä piilee riskinsä. 

Esimerkiksi, jos lopetuspäätöstä ei haluta tehdä, voi eläin päätyä lemmikiksi. Se on laitonta.  

– Ensi vuonna uusi eläinsuojelulaki tuo pienenä parannuksena ilmoitusvelvollisuuden. Jatkossa hoitolat ja hoitavat yksittäiset ihmiset joutuvat ilmoittautumaan läänin eläinlääkärille tai aluehallintovirastolle. Pienin askelin kohti täyttä luvanvaraisuutta Ruotsin malliin, toivoo Vepsäläinen.

Tavi ja sinisorsat hoidossa - älä ota kontaktia.

Korkeasaaren Villieläinsairaalan yksi tärkeistä tehtävistä on valistus. Luonnonvaraisten eläinten paikka on villinä luonnossa, myös loukkaantumisesta kuntoutumisen jälkeen. 

Vepsäläisen valistaviin sanoihin on hyvä päättää.

– Meidän toiveemme on, että eläin inhoaisi ihmistä enemmän täältä lähtiessään, kuin tänne tullessaan.

Katso myös:

0:31Silmävammasta toipunut nuori helmipöllö halajaa eläintarhaan Ranualle – odottaa viranomaispäätöksiä.

Lue myös:

Korkeasaaren hätäpuhelinpalvelussa otetaan vastaan kymmeniä "ei niin iloisia puheluita" – toimi näin, jos näet luonnonvaraisen eläimen pulassa