Tälläkin viikolla tuhannet lapset joutuvat kiusatuksi Suomen kouluissa – THL:n tutkija vakavana: "Pitkäkestoiseen kiusaamiseen puututtava vahvemmin"

– Joku oppilas saattaa purkaa pahaa oloaan kiusaamalla muita, toinen ehkä arvelee saavansa kavereita tai huomiota kiusaamalla. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi nimittelyä, tönimistä, vähätteleviä ilmeitä tai yksin jättämistä. Joskus ilkeitä viestejä lähetetään puhelimeen koulupäivän jälkeen. Siksi aikuisten voi olla vaikea huomata, että kyse onkin pitkäkestoisesta kiusaamisesta eikä yksittäisestä tilanteesta.

– Lasten ja nuorten välisiin konflikteihin puuttuessa on tärkeää kuunnella kaikkien osapuolten näkökulmat siitä, mitä on tapahtunut ja seurata, että kiusaaminen varmasti loppuu, tutkija jatkaa.

Moni ei ole päässyt psykologin vastaanotolle

Kouluterveyskyselystä heijastuu myös, että hyvinvointiin ei aina riitä tukea opiskeluhuollon palveluista.

– Esimerkiksi 8.-9.-luokkalaisista, jotka olisivat mielestään tarvinneet hyvinvointiinsa koulupsykologin apua, noin 36 prosenttia kertoo, että ei ollut saanut sitä, Helenius jatkaa.

Miksi kiusaaminen ei lopu, vaikka se huomataan?

Näillä hyvinvointialueilla entistä useampi koulukiusaamistilanteissa mukana ollut yläkouluikäinen lapsi kertoo, että kiusaaminen on jatkunut tai peräti pahentunut kiusaamisesta kertomisen jälkeen.

Ylipäätänsä koko Suomessa yläkouluikäisten osalta liki joka kolmas koulukiusaamistilanteissa mukana ollut kertoo kiusaamisen jatkuneen tai pahentuneen kertomisen jälkeen. 

– Ehkä se kertoo siitä, että tilannetta hoitavilla aikuisilla ei ole ollut riittävän selkeitä toimintamalleja tai osaamista katkaista sitä kiusaamista. Joskus ehkä aikuiset eivät ole saaneet kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkea kiusaamistapaukseen on liittynyt, jotta olisivat voineet auttaa tarpeeksi, Helenius arvioi.  

"Kiusaamisesta kokeneet tarvitsisivat useimmiten tukea toipumiseensa"

Tutkija pitää kiusaamisilmiötä vakavana. 

– Se vaikuttaa hyvin haitallisesti nuoren hyvinvointiin ja jaksamiseen. Voi olla, että ei uskalla mennä kouluun, mikä taas vaikuttaa koulumenestykseen. Kiusaamisesta kokeneet tarvitsisivat useimmiten tukea toipumiseensa ja korjaavia kokemuksia turvallisesta ryhmästä, jossa tuntee, että voi olla oma itsensä.

Ongelma on sitkeä ja vaikea.

– Kiusaamistilanteet ovat tosi vaikeita ja jokaisen tapauksen selvittämiseen pitää keskittyä. Opettajilla on tosi paljon työtä muutenkin ja he ovat tässä vaikeassa tilanteessa, kun vaatimuksia on paljon ja kiusaamistilanteet tapahtuvat usein huomaamatta ja yllättäen. Vaikeiden kiusaamistilanteiden selvittämisessä tarvitaan muiden ammattilaisten ja yleensä myös vanhempien yhteistyötä.

Espoossa viesti on selvä: Rohkea on se, joka ei katso vierestä, vaan sanoo, että lopeta. 

Espoossa on otettu käyttöön Yhdessä vahvaksi yhteisöksi - ei kiusaamiselle -toimintamalli. Lintumetsän koulussa järjestetään tähän liittyen kerran kuussa 90 minuutin mittaiset luokanohjaajan tunnit, jolloin harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Vuosittain pidetään Hyvis-viikot, jolloin oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat hyviä tekoja lähialueen ja sen asukkaiden hyväksi. Hyvis-viikkojen vahvuutena pidetään toiminnallista yhdessä tekemistä ja sosiaalisten taitojen vahvistamista, mikä vähentää kiusaamista.