Talousnobelisti Suomen velkaantumisesta: Rahaa on käytetty turhiin asioihin: "Onko todella tarkoituksenmukaista, että valtion rooli on näin laaja?"

Entä jos rahat ovat loppu, löytyykö siihenkin apu naapurista?

– Joskus voi löytyä.

Vaikka Holmström on taloustietelijä, hän haluaa omien sanojensa mukaan tarkastella asiaa mieluummin filosofisesta näkökulmasta. 

Talouden sijaan uhkakuvat valtion liian suuressa roolissa liittyvät Holmströmin mukaan yksilöiden hyvinvointiin.

Holmström uskoo, että riippuvuus valtiosta lisää ahdistusta tai yksinäisyyden kokemusta. Hän lisäisi monien etuuksien vastikkeellisuutta, koska uskoo, että ihmiset saavat hyvää oloa siitä, että he auttavat toisiaan.

Aihe jakaa eduskuntavaaliehdokkaita

MTV:n vaalikoneeseen vastanneista noin 1800 eduskuntavaaliehdokkaista 47 prosenttia on jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteestä "liian moni suomalainen ajattelee, että yhteiskunnan pitää kantaa vastuu yksilön vastoinkäymisistä yksilön itsensä sijasta". Eri mieltä väitteen kanssa on 42 prosenttia vastanneista. 

Eduskuntapuolueista eniten samaa mieltä ovat kokoomuksen ehdokkaat, joista lähes 80 prosenttia on väitteen kanssa jokseenkin tai täysin samaa mieltä.

Bengt Holmström myöntää, että kysymys yksilön vastuusta on poliittinen, eikä taloustieteellinen.

– Ilman muuta. Ei taloustieteellä ole tässä muuta sanottavaa kuin arvioida eri toimenpiteiden mahdollisia seurauksia. 

"Suomi on hitaasti lipunut alaspäin"

Taloustieteilijänä Holmström on huolissaan myös siitä, että Suomi jää talouskehityksessä jälkeen samalla kun velkasuhde kasvaa.

Lähivuosina Suomen talous kasvaa esimerkiksi muuta euroaluetta hitaammin, ja valtion velkasuhde puolestaan nousee ennusteiden mukaan yli 80 prosenttiin vuonna 2026.

– Suomi on hitaasti lipunut alaspäin suhteessa muihin, ja se on kaikista vaarallisinta. Esimerkiksi vuosina 1991–92 selvisimme erinomaisesti, kun tuli yllättävä kriisi, ja me kaikki heräsimme, Holmström sanoo viitaten 1990-luvun lamaan.

– Nyt ongelma on, että Suomi lipuu pikkuhiljaa ja yhtäkkiä huomaamme, että olemme jääneet aivan kelkasta.

"Velkaantuminen on itsestään korjaantuvaa"

Valtiovarainministeriön mukaan valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden alijäämä eli lisävelanoton tarve tulevina vuosina on noin 14–15 miljardia euroa vuodessa. 

– Näen tämän alijäämän oireena siitä, että rahaa on käytetty turhiin asioihin. 

Holmström mainitsee esimerkkinä turhista asioista sen, että valtio käyttää liikaa rahaa asumistukiin. Lisäksi hän nostaa esille etuudet, joita maksetaan varallisuudesta riippumatta. 

Osa taloustietelijöistä on varoittanut Suomea hallitsemattoman velkaantumisen kierteestä. Holmströmin mukaan valtion velkaantuminen loppuu ennen pitkää, kun velasta tulee yhä kalliimpaa, ja sen saaminen lopulta vaikeutuu. 

– Kyllähän se on itsestään korjautuvaa lopulta. Uskon, että kun vakava paikka tulee, niin kyllä Suomessa löydetään ratkaisut, ja tullaan riisumaan rönsyt pois.

Lue myös: Valtion vuosittaiset korkomenot uhkaavat nousta jopa viiteen miljardiin euroon lähivuosina, varoittaa OP:n pääjohtaja