Vastasyntyneiden tyttöjen ja poikien elinajanodote kasvoi viime vuonna hieman edellisvuoteen verrattuna. Pojilla alueelliset erot ovat tyttöjä suuremmat.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan poikien elinajanodote kasvoi 0,3 vuodella 79 vuoteen ja tyttöjen 0,4 vuodella 84,2 vuoteen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler kertoo, että kasvuun vaikutti koronatilanteen muutos. Gisslerin mukaan vuoden 2022 korona-aallossa kuoli paljon ikääntyneitä ihmisiä, mutta viime vuonna vastaavaa aaltoa ei ollut ja kuolleiden määrä väheni.
– Nyt 2024 vaikuttaa siltä, että positiivinen kehitys jatkuu, hän lisää.
Vielä elinajanodotteet ovat kuitenkin koronaa edeltäviä vuosia matalammalla. Poikien elinajanodote on ollut korkeimmillaan vuonna 2019, jolloin se oli 79,2 vuotta. Tyttöjen elinajanodote on puolestaan ollut korkeimmillaan vuonna 2020, jolloin se oli 84,6 vuotta.
Gisslerin mukaan samalle tasolle tai uuteen ennätyslukuun ollaan pääsemässä jo tänä tai ensi vuonna.
– Näyttää siltä, että elinajanodotteen pieni notkahdus koronan aikana on pitkässä juoksussa aika pieni. Se näyttää nyt menevän parempaan suuntaan, Gissler arvioi.
Lue myös: Professori jopa 30 000 euron vauvabonuksesta: Näin kannustin voisi toimia Suomessa
Alueellinen jakolinja on perinteinen
THL:n Gissler sanoo, että elinajanodotteissa on ollut perinteisesti kaksi linjaa: tyttöjen ja poikien väliset sekä alueelliset erot.
Gisslerin mukaan miehillä kuolleisuus on korkeampaa ja naiset elävät pidempään.
– Se on osittain biologista, mutta erityisesti elintavat, tupakointi, alkoholi ja riskinotto aiheuttavat sen, että miesten kuolleisuus on korkeampaa. Nousu alkaa varsinkin 40 vuodesta eteenpäin.