Tässä ovat Itämeren uudet riesat, joita kulkeutuu laivojen mukana: Rangiasimpukka, liejutaskurapu, mustatäplätokko, idänsieraintokko...

– Liejutaskuravun haitat ovat moninaiset, mutta ehkä suurin pelko liittyy siihen, että se syö monenlaista kotiloa ja äyriäistä ja elää sellaisissa avainelinympäristöissä kuten rakkohauru- ja meriajokasniityt. Se syö sellaisia äyriäisiä, jotka pitävät rakkohaurua puhtaana päällyslevistä eli rihmalevistä. Äyriäiset ovat tärkeitä siinä yhteisössä puhdistajina ja jos liejutaskurapu syö ne hyvin vähiin tai pois, voi käydä niin, että rakkohaurut peittyvät rihmalevämassaan ja silloin niille voi käydä huonosti, toteaa Lehtiniemi. 

Mustatäplätokko viihtyy matalissa vesissä ja kivenkoloissa. Kuva: Maiju LehtiniemiMaiju Lehtiniemi

Mustatäplätokko on aggressiivinen kilpailija

Myös matalissa vesissä viihtyvä kala, mustatäplätokko, leviää nopeasti. 

– Siitä puhutaan, että se on agressiivinen kilpailija paikallisten kalalajien kanssa. Se kasvaa aika suureksi verrattuna muihin tokkolajeihin ja ravintokilpailun kautta se voi vaikuttaa vaikka kampelaan, jos se syö simpukoita ja muita pohjakalojen ravintoa vähiin, sanoo Lehtiniemi.

Uusin vieraslaji on idänsieraintokko, noin 10-senttinen pohjakala, josta tehtiin ensimmäiset havainnot viime vuonna.

Ensimmäiset havainnot lammikkomeduusasta tehtiin jo 30 vuotta sitten. Kuva: Håkan SöderholmHåkan Söderholm

Lammikkomeduusasta kaivataan havaintoja

Kiinasta kotoisin oleva lammikkomeduusa saapui Suomeen jo 30 vuotta sitten. Sitä esiintyy uimavesissä, esimerkiksi soramontuissa.

– Se on kahden euron kolikon kokoinen pieni meduusa. Etelä-Suomesta on tullut joinakin kesinä paljon ilmoituksia pienistä meduusoista. Sillä on polttiaissolut, joilla se saalistaa, mutta ihmisille siitä ei ole haittaa. Uimavesiin se on saattanut päätyä akvaariokasvien tai -hiekan mukana, jos niitä on päästetty luontoon, arvelee Lehtiniemi.

Lammikkomeduusasta ja sen levinneisyydestä tiedetään vähän ja tutkijat toivovatkin yleisöhavaintoja niin siitä kuin muistakin vieraslajeista.

Tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemen mukaan rangiasimpukat voivat kasvaa jopa 10-senttisiksi.MTV

Vieraslajit leviävät painolastivesien mukana

Monet vieraslajit ovat saapuneet meille laivojen painolastivesien mukana eikä niistä enää päästä eroon. Uusien vieraslajien saapumista yritetään kuitenkin ehkäistä.

– Suurin toivo on kansainvälisessä painolastivesiyleissopimuksessa, jonka mukaan viimeistään ensi vuonna kaikkien alusten on puhdistettava painolastivetensä. Silloin kaikilla aluksilla pitää olla käytössä sellaiset laitteistot, jotka käsittelevät veden ja tappavat sieltä eliöt. Toivottavasti painolastivesissä ei sitten enää uusia vieraslajeja leviä, toivoo Lehtiniemi.

Rangiasimpukat ja mustatäplätokko sopisivat myös ihmisravinnoksi.MTV

Jotkut vieraslajit kelpaisivat myös lautaselle

Sitä odotellessa rangiasimpukka jatkaa leviämistään. Havaintoja on jo tehty Suomenlahden rannoilta Haminan ja Sipoon väliltä, mutta myös Selkämereltä Eurajoen lauhdevesialueelta.

– Varmasti Suomestakin löytyy lajeja, jotka rupeavat näitä syömään kunhan havaitsevat, että se on hyvä ja isokokoinen simpukka ravinnoksi. Tiedetään, että jotkut kalalajit ja vesilinnut voivat syödä näitä. Toivottavasti Suomessakin näin käy, että löytyy hyvä peto näitä säätelemään, pohtii Lehtiniemi.

Niin rangiasimpukka kuin mustatäplätokkokin kelpaisivat myös ihmisravinnoksi.