Vieraannuttamisen haitat voivat näkyä vielä aikuisiälläkin erilaisina tunne-elämän ongelmina.
Lasten vieraannuttamista esiintyy noin joka kymmenennessä erossa ja noin joka neljännessä pitkittyneessä huoltoriidassa, kertoo Ensi- ja turvakotien liiton erityisasiantuntija Johanna Vaitomaa.
Vieraannuttaminen on haitan aiheuttamista lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Vieraannuttava vanhempi saattaa esimerkiksi mustamaalata toista vanhempaa tai rajoittaa lapsen ja vanhemman välisiä kontakteja.
– Vieraannuttava vanhempi voi esimerkiksi keksiä ajalle, jolloin lapsen on tarkoitus nähdä toista vanhempaansa, jotain niin kivaa tekemistä, että lapsi ei haluakaan lähteä – ikään kuin lapsi itse tulisi siihen johtopäätökseen, vaikka taustalla on lapsen mielen manipulointia, Vaitomaa kuvailee.
Vaitomaan mukaan 9–15-vuotiaat lapset saattavat olla erityisen alttiita vieraannuttamisen vaikutuksille, sillä pienemmät lapset elävät enemmän hetkessä eivätkä välttämättä vielä ymmärrä, mitä vieraannuttava vanhempi tavoittelee tai toivoo lapselta.
Vaikka lapsella olisi ollut elämänsä aikana myönteinen suhde kumpaankin vanhempaansa, lapsi voidaan silti onnistua vieraannuttamaan todella pahasti. Pahimmassa tapauksessa välit toiseen vanhempaan katkeavat täysin.
Lue myös: Miksi ihmiset eroavat, vaikka välittävät vielä toisistaan? 6 yleistä syytä
Monenlaista haittaa lapselle
Vaitomaa muistuttaa, että lapsi pyrkii aina säilyttämään perheen yhteyden ja usein toivoo, että vanhemmat palaisivat yhteen. Vieraannuttaminen on lapselle hyvin raskas ja painostava tilanne, jossa liittoutuminen toisen vanhemman kanssa voi tuntua ainoalta selviytymiskeinolta.
Vaitomaan mukaan vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan, ja sillä voi olla todella laaja-alaisia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin. Vieraannuttaminen voi aiheuttaa lapselle esimerkiksi syyllisyyttä, masennusta, luottamusongelmia ja ahdistusta. Lapselle voi tulla myös psykosomaattista oireilua, kuten uniongelmia, päänsärkyä tai vatsakipua.