Suomessa kokeillaan kotimaisten kimalaisten kasvattamista kaupallista puutarhakäyttöä varten. Tähän asti esimerkiksi tomaatin ja mansikan pölyttämiseen kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa on käytetty tuontikimalaisia. Mehiläishoitajain liiton hankkeen tavoitteena on vähentää Keski-Euroopassa tarhattujen kimalaisten maahantuontia ja siitä johtuvia tauti- tai loisriskejä.
Keväinen kukkaniitty on houkutellut kimalaiset mesiapajille Espoossa. Arto Koljonen ja Erkki Kaarnama kulkevat kukkamaton päällä haavit käsissä ja etsivät kimalaiskuningattaria.
– Keräämme kimalaisia kasvatukseen. Nyt kokeillaan, onko niistä mahdollista saada pölyttäjiä suomalaisille kasvihuoneille ja marjaviljelyksille, selittää mehiläishoitaja Arto Koljonen.
"Kasvatus on aika monimutkaista"
Haaviin tarttuu kontukimalaisia ja mantukimalaisia. Kiinni saadut kimalaiskuningattaret viedään sisätiloihin pesälaatikkoon. Niitä ruokitaan sokerivedellä ja siitepölyllä.
– Siinä menee noin yksi kuukausi kun tulee ensimmäiset työläiset, mutta siihen, että pesä kasvaa isommaksi, menee pari kukautta. Vasta semmoinen isompi pesä voidaan myydä kasvihuoneseen, sanoo puutarhuri ja kimalaisharrastaja Erkki Kaarnama.
Yhdessä pesässä voi olla 20–500 kimalaista. Tuontipesissä on yleensä 60 kimalaista.
Kaarnama on harrastanut kimalaisia jo 50 vuotta ja tietää paljon niiden kasvattamisesta.
– Se on niin kuin rakettitiedettä. Se on aika monimutkaista. Täytyy tietää paljon asioita ja eri lajit ovat erilaisia, huomauttaa Kaarnama.
