Tekoäly voi personoida opetusta, mutta eettiset kysymykset ja syrjintä herättävät huolta

Kielten itseopiskelussa käytetyt suositut sovellukset, kuten Duolingo, käyttävät niin ikään toiminnoissaan tekoälyä.

Lue myös: Tekoälyn tuottamat algoritmit unohtavat tunteet ja huumorin – ratkaisu on ihmiskuraatio

Personoitua opetusta?

Malmbergin mielestä tekoälyssä on tulevaisuuden potentiaalia etenkin opetuksen räätälöintiin.

Hänestä olisi jännittävää, jos tekoäly voisi olla personoitu eli yksilöity jokaiselle oppijalle. Se tunnistaisi oppilaan tekemät valinnat, ja antaisi niiden perusteella apua, muttei suoria ratkaisuja. Tekoäly voisi kysyä oppilaalta kysymyksiä, jotka voisivat herättää ajattelemaan eri tavalla.

–  Eli antaa enemmän sellaisia ajattelun taitoja, kriittisen ajattelun taitoja ja ongelmanratkaisutaitoja, koska niiden merkitys korostuu tulevaisuudessa, Malmberg toteaa.

Lue myös: Yli puolet suomalaisista torjuu ehdotuksen tekoälyn kehityksen vauhdin hillitsemisestä, vaikka se veisi ihmisten työpaikkoja

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yliopettaja ja Turun yliopiston dosentti Ari Alamäki puolestaan kertoo, että tekoälyn tekemä räätälöinti on vielä melko alkeellista. Hänen mukaansa tulevaisuudessa tekoäly pystyisi tuottamaan 30 oppilaan luokan jokaiselle oppilaalle personoidun tehtävän.

–  Sitten olisi myös virtuaalinen assistentti. Tekoälyltä voi kysyä asioita, mitä ei opettajalta kehtaa tai muista koulussa kysyä, hän kertoo.

Alamäki näkee tekoälyssä myös mahdollisuuden tukea erityisopetusta.

–  Opiskelijoilla on erilaisia oppimisvaikeuksia ja keskittymisvaikeuksia. Miten tällaisille erityisryhmille löytyisi sopivia välineitä, hän miettii.

Lue myös: Koululaisen ChatGPT:llä tekemä kirjoitelma meni täydestä – tekoälyprofessorin mukaan hittibotti on mestari lähinnä "bullshitissä" ja "mansplainauksessa"

Tekoälystä tukiäly

Jonna Malmbergin mukaan tekoäly osaa jo hoitaa hyvin rutiinitehtävät, mutta laajemmat ongelmat ovat vielä haastavia.

Hänen viestinsä on, että tekoäly toimisi opetuksessa nimenomaan tukitehtävissä ja auttaisi kehittämään oppimis- ja ongelmanratkaisutaitoja.

Esimerkiksi Oulun yliopiston koordinoimassa oppimisanalytiikan hankkeessa on kerätty tekoälyn avulla tietoa siitä, ketkä ovat vaarassa pudota opinnoista, Malmberg kertoo. Näin voidaan hänen mukaansa kohdistaa tukea kyseisille opiskelijoille.

Alamäen mukaan Haaga-Helian tekoälyhankkeessa on ollut käytössä automatisoitu esseetehtävien arviointi, jonka pohjalla on tekoäly. Alamäki tutkii parhaillaan muun muassa tekoälyn opetuskäyttöä.

–  Opiskelijat perehtyvät tiettyyn aineistoon ja kirjoittavat siitä lyhyen esseevastauksen. Sitten tekoäly pisteyttää ja arvioi sen, hän toteaa.

Myös Alamäen mielestä tekoäly toimisi parhaiten opetuksessa niin sanottuna tukiälynä.

Malmbergin mukaan vielä on avoimena, mitä dataa tekoälyn pitää saada, jotta se voi tunnistaa yksilöllisiä tuen tarpeita.

Lue myös: Näin tekoäly näkyy arkisissa asioissa: "Hyvin vahvasti digitaalisissa tuotteissa ja palveluissa"

Tiedonkeruu herättää eettisiä kysymyksiä

Tekoälyn opetuskäytössä olennaisia ovat eettiset kysymykset, jotka liittyvät esimerkiksi datan keräämiseen, säilyttämiseen ja jakamiseen.

–  Minkälaista dataa voidaan kerätä ja keneltä? Mitä dataa voidaan luovuttaa, Malmberg luettelee.

Lue myös: Saadaanko tekoälystä apu hoitajapulaan? ChatGPT osallistui itse keskusteluun – näin se vastasi

Eettiset koukeronsa aiheeseen tuo etenkin peruskoulussa se, että oppilaat ovat alaikäisiä. Tietosuoja-asioissa vastaan tulee myös laki. Sekä Suomessa että maailmalla lainsäädäntö on Malmbergin mukaan tekoälyn osalta vielä auki. Hänen mukaansa ei ole vielä selvää, miten varmistetaan ihmiskeskeisen ja luotettavan tekoälyn käyttö.

Malmberg toteaa, ettei nyt ole olemassa kansallisen tason tekoälyalustaa, joka olisi laajassa käytössä oppilaitoksissa. Yhteiset alustat mahdollistaisivat suuret datamäärät, joilla tekoälyn algoritmeja opetetaan.

–  Toki Chat GPT on herättänyt paljon kiinnostusta opettajakunnassa, ja aina on olemassa niin sanottuja pioneereja, jotka innostuvat ja ottavat asian omakseen ja haltuun, hän kertoo.

Suomessa nämä tekoälyratkaisut jäävät hänen mukaansa useimmiten kuitenkin yksittäisten opettajien harteille.

Lue myös: Juristi käytti ChatGPT:tä oikeusjutussa – tekoäly viilasi huolella linssiin

Vaatii opettajilta opettelua

Tekoälyn ottaminen oppilaitosten repertuaariin ei ole yksinkertaista. Resurssit ovat rajalliset.

–  Osa tekoälyratkaisuista on aika kalliita, mutta sitten on ilmaistyökaluja, joita myös pystyy hyödyntämään, Alamäki kertoo.

Hänen mukaansa olisi tärkeää keksiä tekoälylle aitoa hyötykäyttöä, jotta se ei jäisi päälle liimatuksi kokeiluksi. Tekoälyn pitäisi parantaa opiskelijoiden oppimista ja helpottaa opettajan työtä.

Tekoälyyn tutustuminen ja sen omaksuminen vaatii myös opettajilta aikaa.

Lue myös: Tekoäly voi luoda uusia työtehtäviä, kertoo OECD-raportti

Tekoäly voi syrjiä

Asiantuntijoiden viesti on, että tekoäly itsessään ei tuo armahdusta. Oppilailta ja opettajilta vaaditaan tietotaitoa ja kriittisyyttä tekoälyn tuottamaan tietoon.

–  Tekoälyn hyödyntämä data voi olla vinoutunutta. Tekoäly voi siksi tehdä virheellisiä suosituksia tai päätelmiä, ja se saattaa suosia jotain ryhmää ja syrjiä toisia, Alamäki sanoo.

–  Chat GPT antaa kyllä vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen, mutta onko vastaus totta, sitä täytyy osata arvioida, toteaa Malmberg.

Alamäki lisää, että sekä opettajilta että oppilailta vaaditaan tekoälyn lukutaitoa. Tällä hän tarkoittaa perusymmärrystä tekoälyn toiminnasta, ja sitä, että tunnistaa tekoälyn mahdollisuudet ja riskit.

Lue myös: Roboteilla olla tulevaisuudessa tärkeä rooli hoitoalalla – videolla esimakua mahdollisesta tulevasta hoitajastasi

Tekoäly loi tuomiokirkolle hämmentävän patsaan – video näyttää, miten uusi kuvia manipuloiva tekoäly toimii

Tekoälyä hyödynnetään nyt työhakemusten kirjoittamiseen – asiantuntijat listaavat hyödyt ja haitat