Teräksen ja hiilen "kansantasavallat" julistautuivat itsenäisiksi 2014 – lännen mukaan Putinin eilinen päätös vei pohjan Minsk II -sopimukselta

Ukrainan hallitus ja separatistit solmivat ensimmäisen Minsk-tulitaukosopimuksensa syyskuussa 2014.

Se piti sisällään muun muassa raskaiden aseiden pois vetämisen kontaktilinjan läheltä, humanitaarisen avun sallimisen ja vankien vaihtoja. Sopimus romahti yhteenottojen jatkuessa.

Länsimaat: Minsk II:n perusta romahti eilen 

Uusi Minskin sopimus, Minsk II, johon Moskova ja länsimaat ovat vedonneet neuvotteluissaan ja kommenteissaan aivan näihin päiviin asti, solmittiin helmikuussa 2015.

Sen allekirjoittivat Ukraina, ”kansantasavaltojen” edustajat, Venäjä ja Etyj.  Sopimusta olivat rakentamassa myös Ranska ja Saksa. Sopimuksessa on 13 kohtaa, joissa viitataan muun muassa ”kansantasavaltojen” erityisasemaan.   

Sopimuksen toimeenpano on osoittautunut haaveeksi, ja lännessä yleiset arviot ovat, että Putinin eilinen päätös tunnustaa alueiden itsenäisyys vei Minsk II:lta viimeisetkin toteuttamisen mahdollisuuden rippeet.  

”Kansantasavallat” ovat vaatineet hallintaansa kokonaan sekä Donetskin että Luhanskin aluetta. Läntisten arvioiden mukaan Putinin eilen allekirjoittamat ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukset antamat verhon Kremlin sotilaalliselle tuelle alueiden valtaamiseksi, mikäli se haluaa tukea liitolaisiaan.  

Raskasta teollisuutta ja viljaa

Moskova on myös myöntänyt separatistialueilla noin 800 000 Venäjän passia. Heistä osa äänesti venäjän viime vuoden parlamenttivaaleissa.

Itäinen Ukraina on perinteisesti ollut raskaan teollisuuden aluetta terästuotantoineen ja hiilikaivoksineen. Sen maaperä, kuten myös laajemmin itäinen ja eteläinen Ukraina, myös on viljavaa seutua. Ukraina on merkittävä viljan viejä.  

”Kansantasavaltojen” alueet kattavat maantieteellisesti noin kolmasosan koko Donetskin ja Luhanskin alueista.

Asukkaiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa, sillä konflikti on ajanut kodeistaan yli kaksi miljoonaa ihmistä. Erään arvion mukaan separatistialueilla asuisi nyt yhteensä noin neljä miljoonaa ihmistä.   

Kontaktilinja jakaa myös näkemykset

Viime vuonna tehdyn mielipidemittauksen mukaan enemmistö Kiovan hallitseman Donbassin asukkaista haluaa, että ”kansantasavallat” ovat osa Ukrainaa. Kontaktilinjan itäpuolella yli puolet ihmisistä haluaa olla osa Venäjää.

Vuosituhannen alussa tehdyn väestölaskennan mukaan enemmistö sekä Donetskin että Luhanskin alueen ihmisistä piti itseään etnisesti ukrainalaisina. Valtakieli alueilla on venäjä.

Uskonnoltaan kaksi kolmasosaa pitää itseään kristittyinä. Heistä suurin osa on ortodokseja, sanoo 2016 tehty kysely.