THL:n Nohynek: Sote-henkilöstö ja koronan riskiryhmäläiset saadaan rokotettua ennen kesää, jos aikataulu pitää

Hallitus on säätänyt rokotusjärjestyksestä tiistaina antamassaan asetuksessa, jonka pohjalta THL on laatinut tarkennetun suosituksen kunnille. Siinä sekä hoitohenkilökunnan että riskiryhmäläisten rokottaminen etenee viisiportaisesti.

Esimerkiksi hoitajista ensimmäisenä ovat vuorossa teho-osastojen henkilökunta. Kun rokotukset etenevät riskiryhmäläisiin, heistä puolestaan rokotetaan ensin yli 80-vuotiaat.

–  Kun rokotteita tulee tipoittain, porrastukset helpottavat sen määrittämistä, keitä rokotetaan missäkin järjestyksessä, Nohynek sanoo.

Ensimmäiset rokotteet saapuvat Suomeen tapaninpäivänä. Kyse on noin 10  000 annoksen erästä. Koska rokotetta tulee antaa kaksi annosta kolmen viikon välein, ensimmäisestä erästä riittää 5  000 suomalaiselle.

Tehohoidossa työskentelee noin 4  500 suomalaista, eli laskennallisesti ensimmäinen rokote-erä kuluisi heidän rokottamiseensa. Tämän jälkeen siirrytään koronapotilaita hoitavien vuodeosastojen, päivystysosastojen ja ensihoidon henkilökuntaan.

Lue myös: Tässä järjestyksessä suomalaiset saavat koronarokotteen – THL:n esitys perustuu asiantuntijaryhmän kannanottoihin

Käytännössä järjestyksessä voi kuitenkin olla muutoksia rokotteen kuljetukseen liittyvien rajoitusten vuoksi.

Isossa mittakaavassa rokotusten on kuitenkin tarkoitus edetä yhtä jalkaa niin, etteivät sairaanhoitopiirit jää keskenään eriarvoiseen asemaan. Priorisoitu hoitohenkilöstö pyritään saamaan rokotettua viimeistään helmikuussa.

Rokotusten edistyessä sen piiriin pääsevät ryhmät kasvavat. Hoitohenkilöstöä ja ympärivuorokautisen hoivan asukkaita on Suomessa noin 100  000, kun taas 70 vuotta täyttäneitä on noin 800  000. Perussairauksista kärsiviä yli 600  000 asukasta voitaisiin Nohynekin mukaan päästää rokottamaan maalis–huhtikuussa, jos aikataulut pitävät.

Annoksia varalta ylimääräisiä

Rokotusaikataulun toteutuminen on täysin kiinni siitä, miten rokoteannoksia saadaan maahan. Konkreettinen toimitusaikataulu on vasta ensimmäisellä erällä. Sen jälkeen kaikki on yhä suunnittelutasolla.

Saapuvan rokote-erän ovat valmistaneet yhteistyössä yhdysvaltalainen Pfizer ja saksalainen Biontech. Niiden rokote sai EU:ssa myyntiluvan maanantaina 16 vuotta täyttäneille. Yhdysvaltalaisen Modernan rokotteelle lupaa odotetaan loppiaisena. Tutkimuksissa molemmat tarjosivat yli 90-prosenttisen suojan koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan.

Kysymysmerkkinä on brittiläis-ruotsalaisen AstraZenecan rokotteen kohtalo. Sen teho jäi keskimääräiseen 70 prosenttiin. Yhtiö pyrkii parantamaan rokotteen tehoa yhdistämällä siihen Venäjällä kehitetyn Sputnik V -rokotteen elementtejä.

Vielä suuremmissa vaikeuksissa on ranskalaisen Sanofin ja brittiläisten GSK:n yhteishanke. Yhtiöt ilmoittivat iäkkäillä todettujen huonojen testitulosten jälkeen, että niiden rokote on viivästymässä ensi vuoden loppuun.

Lue myös: HUS muistuttaa: Koronatestiin pääsee joulunakin – katso ohjeet: Milloin testiin?

–  Siinä aikataulut ovat heittäneet melkein vuodella. Tästä syystä on tärkeää, että meillä on muita vaihtoehtoja, ylilääkäri Nohynek sanoo.

Suomi on tehnyt rokotehankintansa EU:n kautta. Suomelle on EU:n yhteiseristä varattu yhteensä 18,5 miljoonaa rokoteannosta eli runsaan 9 miljoonan ihmisen rokotukset. Rokotteiden kehitykseen liittyvien epävarmuuksien vuoksi vielä ei kuitenkaan voida sanoa, kuinka suuri osa 18,5 miljoonasta annoksesta lopulta tulee Suomeen.

–  Jos tilaamiamme rokoteannoksia on ylimääräisiä, Suomi on sitoutunut luovuttamaan niitä kolmansille [eli EU:n ulkopuolisille] maille joko Euroopan lähimaille tai WHO:n COVAX-instrumentin kautta alhaisen ja keskitason tulotason maille, Nohynek sanoo.

"Heti alussa" rajoituksista ei päästä

Koronarokote on suomalaisille maksuton. Rokote on myös vapaaehtoinen, mutta terveysviranomaiset suosittelevat vahvasti sen ottamista.

Tutkimusten perusteella rokote suojaa erittäin hyvin koronaviruksen aiheuttamalta taudilta. Vielä ei ole varmuutta, kuinka hyvin se suojaa tartunnan levittämiseltä ja saamiselta.

–  Biologisten mekanismien perusteella voi ajatella, että ihminen, joka ei saa oireista tautia, on vähemmän tartuttava ympäristölleen. Silloin päästään väestösuojaan nopeammin, kun tulee myös epäsuoraa suojaa. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti voidaan purkaa suojatoimia purkaa, Nohynek sanoo.

Välittömästi varotoimia ei kuitenkaan päästä purkamaan. Britanniassa on arvioitu, että väestösuojan saamiseksi 70 prosenttia maan asukkaista tulisi rokottaa.

–  Heti alussa ei voida lähteä luopumaan maskeista, käsienpesusta tai varotoimista.

Nohynek suosittelee rokotusta myös heille, jotka ovat sairastaneet koronaviruksen aiheuttaman taudin.

Siitä ei ole varmuutta, kuinka kauan luonnontaudin tarjoama immuniteetti kestää. Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa immuniteetti kestää kuitenkin ainakin kuusi kuukautta vakavan sairauden jälkeen, joten vastasairastaneet voivat rokotepulan aikana halutessaan viivästyttää rokotusta ja antaa paikkansa muille, Nohynek sanoo.