THL: Rokotepassia ei voi perustella tartuntojen estämisellä – "Rokotteilla ei juuri vaikutusta omikronin leviämiseen"

THL: Rokotepassia ei voida perustella tartuntojen leviämisen estämisellä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronapassin käyttöä tai laajentamista ei kuitenkaan voida perustella tartuntojen leviämisen estämisellä.

– Jos ajatellaan, että passin avulla vähennetään tartuntojen leviämistä, se antaa kyllä virheellisen turvallisuuden tunteen. Sitä ei pystytä lupaamaan, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL:n eilen julkaiseman lausunnon mukaan rokottamisella ei ole omikrontartuntojen väestötason leviämisen kannalta juurikaan merkitystä.

– Kaikilla annetuilla lisärokoteannoksilla on vaikutusta sairaalakuormitukseen, mutta niillä ei tällä hetkellä juuri ole vaikutusta omikronin leviämiseen, Nohynek sanoo.

Rokotettujen ja rokottamattomien kohdalla tartuntojen ilmaantuvuus on THL:n mukaan nyt lähes yhtä korkea, vaikkakin vakavaa tautia vastaan rokote suojaa hyvin.

Lue myös: Rokoteasiantuntija: Jatkuvat rokotekierrokset koko väestölle eivät jatkossa ehkä tarkoituksenmukaisia

Jos koronapassi muutettaisiin rokotepassiksi, sen peruste pitäisi siis Nohynekin mukaan olla jokin muu, kuin tartuntojen leviämisen estäminen.

– Jos rokotepassi motivoi ihmisiä hakemaan kolmannen annoksen, niin silloin se toimii sairaalakuormitusta vähentävänä.

Toinen peruste olisi esimerkiksi estää sairastuneiden matkailijoiden aiheuttamaa sairaalakuormitusta.

– Jos vastaanottava maa haluaa varmistua siitä, etteivät he joudu hoitamaan maahantulleiden ihmisten vakavia tauteja, niin tällaisessa tehtävässä passi on hyvä.

"Päätöksenteon pitäisi olla hyvin näyttöpohjaista"

Aiemmin muun muassa THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen on kyseenalaistanut koronapassin tulevaisuuden MTV:n Uutisextrassa. 

Lue lisää: Mika Salminen pohtii koronapassin tulevaisuutta – tarvitaanko passia enää jatkossa? "Pohja koko passin ympäriltä tippuu pois"

Nohynekin mukaan koronapassin laajentamisen ja rokotepassin käyttöönoton tulisi perustua tieteelliseen näyttöön.

– Pitäisi nimenomaan katsoa, mitä tiede kertoo meille siitä, mitä rokotteilla voi tällä hetkellä saada aikaan. Päätöksenteon pitäisi olla hyvin näyttöpohjaista.

Nohynekin mukaan kolmas rokoteannos suojaa omikronin aiheuttamalta vakavalta tautimuodolta noin 88 prosenttisesti.

Noin 10 viikon jälkeen suojateho laskee 83 prosenttiin. Tartuntaa vastaan teho on korkeintaan 60 prosenttia.

– Rokotuksilla voidaan estää jonkin aikaa myös lievempiä infektioita, mutta väestötasolla omikron leviää niin voimakkaasti, että rokotuksilla emme pysty sitä pysäyttämään, Nohynek sanoo.

THL:n lausunnon mukaan tärkein toimi sairaalakuormituksen vähentämiseksi on ikääntyneiden ja riskiryhmin kuuluvien rokottaminen kolmansilla annoksilla mahdollisimman nopeasti.

– Yksilötasolla kolmansilla annoksilla on merkitystä, ja niillä estetään vakavaa tautia, Nohynek sanoo.

STM:stä ei vastattu haastattelupyyntöihin koronapassin laajentamiseen ja rokotepassiin liittyen.