Tiaisten määrä romahti – näin metsänomistajia sitoutetaan lajin elvytykseen

– Minulla ei ole omaa metsää, mutta olen metsässä kävijä ja metsästä nautiskelija. Käyn metsässä kaikkina vuodenaikoina. Olisi kiva, jos olisi metsää ja tinttejä siellä metsässä. Lähiluonto ja lähimetsät ovat tosi tärkeitä, perustelee retkelle osallistuva Heidi Rantalainen.

– Olen saanut metsäalan koulutuksen jossain vaiheessa elämääni. Missä metsistä jotain puhutaan, haluan kuulla, että niistä puhutaan hyvää. Me emme edes tiedä, mitä kaikkea se monimuotoisuus sisältää, mitkä kaikki asiat siihen vaikuttavat ja mikä on lopputulos milläkin toimenpiteellä. Pitäisi olla avoin sille asialle. Ei lyödä lukkoon mitään tässä vaiheessa, pohtii Heikki Volanen.

– Minulla on pieni perintömetsä tuolla kotiseudulla. Jos voin siellä edistää metsätiaisten elämää, niin mielellään kyllä. Tiedän, että hömötiaiset ovat vähentymässä ja niistä erityisesti haluaisin saada tietoa, toteaa Johanna Perho.

Töyhtötiaisten kanta on pienentynyt 41 prosenttia 2000-luvulla. Kuva: Esa KurkikangasMTV

Metsätiaiset ilmentävät suomalaista luontoa

Hömötiaisen kanta on laskenut 2000-luvulla 68 prosenttia ja töyhtötiaisen 41 prosenttia. Myös kuusi- ja lapintiaisten kanta on pienentynyt.

– Metsätiaiskannat ovat vähentyneet todella paljon. Ne myös ilmentävät hyvin suomalaista luontoa. Jos metsätiaisilla menee hyvin, niin monella muullakin samanlaisessa elinympäristössä elävällä lajilla menee hyvin, tietää Ruutiainen.

Metsätiaiset vaativat talvella erilaista elinympäristöä kuin kesällä.

– Talvella ne menestyvät kohtuullisen vanhoissa metsissä, missä on paljon ruokapaikkoja ja paikkoja, mihin voi kätkeä ruokaa. Ne tekevät talvivarastoja ja löytävät talvella metsistä esimerkiksi hämähäkkejä. Kesäreviirit ovat vähän nuorempia metsiä. Yleensä niissä on syytä olla suojatiheikköjä, joissa on lahopuuta pystyssä, koivua tai leppää, johon ne tekevät koloja, neuvoo Ruutiainen.

Kuusitiaisia voi nähdä Helsingin keskuspuistossakin. Kuva: Esa KurkikangasMTV

Tiaisten tarpeet huomioon hakkuissa

Tinttiretkiä järjestetään kaikkiaan 20 eri puolilla Suomea.

– Paljon on tulossa väkeä, lähes 500 ihmistä näihin, ja talvikoulutuksissa oli lähes 2000 osallistujaa. Tämä asia todellakin kiinnostaa metsänomistajia, iloitsee Ruutiainen.

Vuosittain Suomessa tehdään hakkuita noin miljoonan hehtaarin alalla. Niissä olisi mahdollista ottaa nykyistä paremmin huomioon metsätiaisten tarpeet.

– Metsän pitäisi olla mahdollisimman monimuotoista. Jos talvireviirin kokonaan hakkaa, se on sama kuin vie kodin joltakin. Jos kesäharvennuksia tekee pesimäaikaan, niin se on aika huono juttu. Jos tekee kaavamaista metsänhoitoa eli puuta on harvennuksen jälkeen 4-5 metrin välein, niin ei siellä tiaiset oikein silloin viihdy. Pitää olla suojapaikkoja, lahopökkelöä, ravintopuita ja lehtipuita, opastaa Ruutiainen.