Toteutuuko kännykkäkielto, lakkaako aikuiskoulutustuki? "Täyskieltoa ei varmasti ole luvassa"

Perussuomalaisten ajamaa niin sanottua kännykkäkieltoa on puolin kritisoitu ja kehuttu. Henriksson taas kuvailee sääntelyn muutosta mahdollisuutena lisätä opettajien työkaluja hankaloituneessa tilanteessa.

– Tiedämme, että lapset pystyvät ehkä heikommin keskittymään asioihin, jos joka hetki kännykkä on käsillä ja seurataan sitä. Tässä kohtaa on varmasti hyvä käydä OAJ:n ja opettajien kanssa keskusteluja siitä, mitä tarvitaan, minkälaista tukea opettaja tarvitsee arkeen siellä luokassa, ja siitä näkökulmasta lähdetään sitten miettimään, millä tavalla tätä sääntelyä voidaan vahvistaa.

– Tällaista täyskieltoa ei varmasti ole luvassa, Henriksson toteaa.

Muuttaako uudet linjaukset siis lopulta mitään? Tämän Henriksson tyrmää ja huomauttaa:

– Entisenä oikeusministerinä tiedän, että aina, kun tehdään jotain lainsäädännöllisesti, niin kyllähän se merkitsee jotain. Uusi laki olisi signaali ja antaa opettajalle paremman tuen siinä, missä vaiheessa voi puuttua siihen [kännykän käyttöön], onko esimerkiksi tämä oppitunti juuri sellainen, jolla puhelinta voi käyttää tai sitten ei. Tämän voi ehkä etukäteen jo päättää, mikä ei tällä hetkellä ole mahdollista.

Aikuiskoulutustuesta säästetään

Yksi hallituksen kokonaan lakkautettavien tukien listalla on aikuiskoulutustuki. Aikuiskoulutustukea myönnetään uutta ammattia opiskelemaan lähteville aikuisille. Tuki on vielä tällä hetkellä noin 70 prosenttia palkasta 15 kuukauden ajan.

Typistääkö tuen lakkauttaminen aiemmasta työstään työttömäksi jääneen ja alan vaihtamista tavoittelevan aikuisen mahdollisuudet?

Henriksson huomauttaa, että asia on työministerin pöydällä eikä opetusministerin, mutta kommentoi kuitenkin:

– Tällainen linjaus on tehty ohjelmassa. Olemme todella hankalassa taloudellisessa tilanteessa Suomessa ja meidän pitää miettiä, mikä on tässä hetkessä välttämätöntä ja mikä ei ole. Tämä linjaus on tehty samalla, kun on linjattu, että perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen panostetaan. Panostetaan siihen, että mahdollisimman moni saa korkeakoulututkinnon.

Lue lisää: Menikö hallitusohjelman julkaisu ohi? Tässä tiivistetysti suuret linjat ja yllättävät yksityiskohdat

– Kyllähän on tärkeää, että meillä on mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen ja kouluttautumiseen uudelleen.

OAJ:n Murto pitää linjausta harmillisena.

– Nythän työmarkkinoillakin on valtava osaajapula, ja me puollamme kyllä vahvasti jatkokouluttautumista. Tämä varmasti heikentää esimerkiksi työttömien tai alanvaihtajien kouluttautumista tai täydennyskouluttautumista. Sillä voi olla kielteisiä seurauksia.

Opintotuki uudistuu

Hallitus aikoo myös käynnistää opintotuen kokonaisuudistuksen, mikä Henrikssonin mukaan tarkoittaa lähtökohtaa, jossa opiskelija voi suorittaa opintojaan täyspäiväisesti tietäen, että taloudellinen turva on olemassa.

– Tänä päivänä meillä on opintotuki ja asumistuki. Tietysti opiskelija saa tienata, ja olemme nostaneet näitä ansaintarajoja, mikä on ollut hyvä. Tarkastelemme nyt tätä järjestelmää ja kuinka hyvin se vastaa niihin tarpeisiin, joita tällä hetkellä on.

– Mielestäni pitää tehdä uudistus, joka myös turvaa sen, että jokainen nuori kokee, että hän voi opiskella täysimääräisesti ja -päiväisesti, Henriksson painottaa.

Lue myös: Kelan asiantuntija asumistuen leikkaussuunnitelmista: "Ennakoisin, että toimeentulotuen tarve kasvaa"

Opetusministerin mielestä nykyisessä järjestelmässä on myös hyvää, vaikka puutteitakin on. Esimerkiksi asumistuen myötä kokonaisuuden hintalappu on korkea.

– Nyt halutaan varmasti myös katsoa sitä, onko annettu liian avokätisesti apua opiskelijan asumiseen. Itse en ole sitä mieltä, mutta tätä tullaan nyt käymään läpi ja etsitään kultaista keskitietä.

Suoraa vastausta opiskelija asumistuen lakkauttamiseen Henriksson ei kuitenkaan kerro.

– Tullaan katsomaan, mikä olisi hyvä järjestelmä. Nykyisellään järjestelmä on johtanut siihen, että opiskelijat asuvat yleensä yksin, kun aikaisemmin asuttiin enemmän yhdessä.

OAJ:n Murto korostaa pitävänsä hallitusohjelman linjauksia ja tahtotilaa lähtökohtaisesti hyvänä. 

– Toki vielä on vaikeaa sanoa, mitkä varsinaiset toteutukset tulevat olemaan, vaikka panostukset ovatkin OAJ:n näkemyksen mukaan hyvä.

Oppimistulokset nousuun, ja entä kiistelty inkluusio?

Miten oppimistulokset saadaan jälleen korkeammalle tasolle Suomessa?

– Annetaan oppilaille ja opettajille työrauhaa, annetaan mahdollisuus lisätä viikkotuntien määrää alakouluissa ja voidaan panostaa perustaitoihin – lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen – sillä niillä määritellään sitä, miten nuori pääsee eteenpäin elämässä, Henriksson luettelee. 

– Silloin, kun oppilas päättää yhdeksännen luokan, pitää perustaitojen olla sillä tasolla, että siitä pääsee hyvin eteenpäin. 

Lue myös: Leikkaussakset viuhuvat opetussektorilla – näin hallitus kajoaa koulutukseen

Paljon kritiikkiä ja keskustelua herättäneellä inkluusiolla tarkoitetaan tiivistettynä erityistukea tarvitsevien ja muiden oppilaiden omiksi luokikseen erottamisen lopettamista ja opiskelun yhdistämisen. Tästä ei yksioikoisesti tulla luopumaan, mutta myöskään uusien luokkien muodostamista ei suljeta pois, vaan tarvitaan "hybridimalli", Henriksson pohtii. 

– Me tarvitsemme yksilöllistä tukea ja sitä tässä myös lähdetään uudistamaan, mutta emme sulje pois erityisluokkia. Tarvitsemme sopivan sekoituksen näitä, sellaisen hybridimallin.

– Hallitusohjelmassa on todettu, että erityisryhmät ja pienluokat ovat edelleen mahdollisia, mikä on hyvä asia, OAJ:n Murto muistuttaa.