Virkarikosoikeudenkäynti maan entistä presidenttiä Donald Trumpia vastaan on alkanut Yhdysvaltain senaatissa.
Edustajainhuone asetti Trumpin virkasyytteeseen kapinaan kiihottamisesta sen jälkeen, kun Trumpin kannattajat olivat hyökänneet loppiaisena kongressirakennukseen Washingtonissa.
Trump on ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka on asetettu virkasyytteeseen kahdesti. Hän on myös ensimmäinen, jota vastaan käydään senaatissa oikeutta presidenttikauden jo päätyttyä.
Istunnon ensimmäisen puheenvuoron piti demokraattinen kongressiedustaja Jamie Raskin, joka toimii pääsyyttäjänä virkarikosoikeudenkäynnissä.
– Ette kuule minulta täällä pitkiä luentoja, koska syytteemme perustuu kylmiin faktoihin, Raskin sanoi.
Langettavaan tuomioon tarvittaisiin senaatissa kahden kolmasosan enemmistö. Sen toteutumista pidetään epätodennäköisenä, sillä kaikkien demokraattien ohella 17 republikaanin täytyisi äänestää Trumpia vastaan.
Virkarikosoikeudenkäynnin tarkasta kestosta ei ole tietoa, mutta sen odotetaan jatkuvan ensi viikolle.
Demokraatit näyttivät videon loppiaisen tapahtumista
Oikeudenkäynnin ensimmäisen päivän asialistalla on keskustelu siitä, onko koko oikeudenkäynti perustuslain mukainen.
Trumpin asianajajat ja osa republikaaneista on käyttänyt argumenttina sitä, että koko oikeudenkäynti on perustuslain vastainen, koska Trump ei ole enää presidentti.
Oikeudenkäynnin ei uskota tyssäävän perustuslaillisuuskysymykseen, sillä demokraateilla on senaatissa niukka enemmistö.
Raskin ja hänen jälkeensä puhunut kongressiedustaja Joe Neguse nostivat puheenvuoroissaan esiin esimerkkejä Yhdysvaltain historian alkuajoilta sekä lakiasiantuntijoiden lausuntoja, joilla he perustelivat näkemystään siitä, että Yhdysvaltojen perustuslain laatijat eivät tarkoittaneet virkarikosoikeudenkäyntejä vain istuville presidenteille.
– Heidän (Trumpin asianajajien) argumenttinsa on, että jos tekee virkasyytteen arvoisen rikkeen virkakautensa viimeisinä viikkoina, siitä ei ole perustuslaillisia seurauksia, Raskin totesi.