Aivoinfarktin oireet kannattaa tuntea, sillä kun niitä ilmaantuu, selviytyminen on kiinni minuuteista. Parhaiten sairastumista ehkäistään elintavoilla, jotka pitävät verenpaineen ja kolesterolin kurissa. Lisäksi kannattaa tunnustella pulssia, sillä aivoinfarktin taustalta usein löytyvä eteisvärinä on monilla oireeton.
Suomessa sairastuu aivoinfarktiin joka vuosi 15 000–20 000 ihmistä. Potilaiden keski-ikä on 71 vuoden paikkeilla, mutta noin neljäsosa on työikäisiä.
Käytännössä aivoinfarktissa aivovaltimo menee tukkoon ja aiheuttaa hapenpuutteen verisuonen suonitusalueella. Jos asiaan ei puututa, aivoalueelle syntyy kuolio.
– Oireina on tukoksen paikasta riippuen esimerkiksi toispuolihalvaus, suunpielen roikkuminen, puheen puuroutuminen, sanojen löytämisen vaikeus, puhekyvyttömyys tai toispuolinen näkökenttäpuutos, neurologian erikoislääkäri, dosentti Jukka Putaala kertoo.
– Kipua aivoinfarkti ei pääsääntöisesti aiheuta.
Jos ihminen ei esimerkiksi pysty nostamaan käsivarsiaan, toistamaan yksinkertaista lausetta tai hymyilemään kuin toispuoleisesti, on hakeuduttava viipymättä ensiapuun. Oireet ilmestyvät täysin tyhjästä ja kehittyvät huippuunsa minuuteissa, harvemmin tunneissa.
– Se on aina akuutti tilanne, ja silloin oikea tapa toimia on soittaa ambulanssi ihan välittömästi. Sekunteja ei kannata hukata, sillä jokainen hukattu minuutti tarkoittaa hapenpuutetta ja siten välitöntä ja massiivista aivosolujen tuhoutumista.
Näin tunnustelet pulssia
Epäsäännöllinen pulssi voi olla merkki yhdestä aivoinfarktin riskitekijästä, eteisvärinästä. Kun teet pulssin tunnustelusta joka-aamuisen ja -iltaisen tavan, huomaat siinä tapahtuvat muutokset.
Lääkäriin kannattaa mennä, jos aiemmin säännöllinen pulssi muuttuu epäsäännölliseksi, pulssista ei saa selvää sen tiheyden tai epäsäännöllisyyden takia, tai lepopulssi on selvästi nopeutunut tai hidastunut alle 50 lyöntiin minuutissa ilman mitään syytä.
