Suomi ja Ruotsi jättivät yhtä aikaa sotilasliitto Nato-hakemukset toukokuussa Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille. Suomen ennennäkemättömän ripeästä Nato-taipaleesta keskusteltiin tänään SuomiAreenan Taitekohdat-ohjelmassa.
Suomen Nato-taival on edennyt Ulkopoliittisen instuutin johtaja Mika Aaltolan mukaan hyvin ja ripeästi.
– Prosessi hoidettiin todella mallikkaasti Suomen poliittisen johdon johdolla. Mutkia on ollut matkassa, mutta juna etenee. Ei ole mitään harmaata aikaa, Aaltola sanoo.
– Tämä oli erittäin nopea prosessi. En olisi koskaan voinut uskoa, että tämä etenee kolmessa kuukaudessa. Suomen kansa puhui ja otti asian omakseen todella nopeasti. Vaikka keskustelu eteni nopeasti, mutta se oli myös hyvin asiapitoinen, asiantuntija Iro Särkkä Helsingin yliopistosta kommentoi.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen mukaan myös kansalaiset olivat ymmärtäneet Nato-option oikein.
– Mielialojen muutos tapahtui nopeasti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Vanhanen toteaa.
Lue myös: Klaus Korhonen ojensi Suomen Nato-hakemuksen perille – kertoo hetkestä MTV:lle: "En arvannut, että se tapahtuu minun aikanani"
Venäjän suurhyökkäys nopeutti hakemuksen jättämistä
Suomen Nato-hakemusta ei olisi asiantuntijoiden mukaan jätetty näin nopeasti ilman Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan.
– Nato-kysymys olisi aktualisoitunut varmaan myöhemmin. Suomessa oli keskusteltu Natosta jo pitkään, mutta nyt keskustelu meni uudelle vaihteelle. Ei silti kannata shamppanjapulloja poksautella, vaan enemmän miettiä sitä, miten Suomi pidetään turvassa omin voimin ja Naton tuella, Aaltola sanoo.
– Minusta keskustelu olisi voitu aloittaa jo aikaisemmin. Kuluneiden vuosien aikana on haluttu laskea sen varaan, että EU:sta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä olisi voinut syntyä joku Natoa korvaava turvallisuusjärjestelmä. Nyt jouduttiin toteamaan, että mikään näistä kansainvälisen yhteistyön muodoista ei ole Natoa vastaava järjestely, Särkkä sanoo.