Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin supernova, eli räjähtänyt tähti, joka laajentaa ymmärrystämme suurimassaisten tähtien kehityksen myöhäisistä vaiheista.
Supernovaräjähdys syntyy massiivisen tähden kuollessa, kertoo Turun yliopisto tiedotteessaan. Supernovassa havaittavat alkuaineet antavat tutkijoille viitteitä siitä, millainen koostumus kuolevalla tähdellä on ollut sen räjähdyshetkellä.
– Tähdet ovat hehkuvia kaasupalloja, jotka koostuvat enimmäkseen luonnon kevyimmästä alkuaineesta, eli vedystä. Tähtien loiste syntyy atomiytimien fuusioreaktiossa luoden raskaampia alkuaineita ja energiaa, kertoo Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitoksen akatemiatutkija Hanindyo Kuncarayakti tiedotteessa.
Noin kahdeksan kertaa auringon massaisilla tai sitä suuremmilla tähdillä on sipulinkuoria muistuttava rakenne, sisältäen eri alkuaineista koostuvia kerroksia. Näissä kerroksissa on vetyä raskaampia alkuaineita, kuten heliumia, hiiltä ja happea.
Lue myös: Lähes mahdottomasta tulee pian mahdollista: Mustista aukoista tehdään värielokuvia – valkeneeko mysteeri vihdoin?
– Elämänsä aikana tällainen tähti voi menettää jopa suurimman osan massastaan. Yleisin syy tälle on ilmiö, jota kutsutaan tähtituuleksi. Auringossa huomattavasti vähäisemmässä määrin tapahtuvaa kaasuvirtausta taas kutsutaan aurinkotuuleksi.
– Jotkut tähdet menettävät massaansa hyvin voimakkaasti, jolloin niiden vetykuori voi hävitä kokonaan paljastaen tähden sisäkerrokset. Tähden menettämä kaasu saattaa jäädä tähden ympärillä olevaksi aineeksi, Kuncarayakti sanoo.
"Spektri oli jotain, mitä emme ole ennen nähneet"
Tähtitieteilijät ovat aiemmin havainneet supernovia, joissa tähden ympärillä on ollut runsaasti vetyä ja heliumia sisältävää ainetta. Hiilestä ja hapesta koostuvaa ainetta on supernovissa havaittu ensimmäisen kerran vasta vuonna 2021.