Tutkija: Unkari ja Turkki "vilkuilevat toisiaan" Suomen Nato-jäsenyyden suhteen

– Unkarin pääministeri Viktor Orban on puun ja kuoren välissä, koska Unkarin puolustus nojaa Natoon. Siksi Unkari ei voi lykätä ratifiointeja maailman tappiin, mutta se lykkää niin kauan kuin pystyy, Miklossy sanoo.

Unkarin ratifioinneilla on myös yhteys Unkarin jäädytettyihin EU-tukiin.

– Maaliskuun lopulla Unkarin pitäisi antaa komissiolle vastaus 27 kohtaan, jotta se saisi EU:n tukia. Tämä on ilmiselvästi yhteydessä myös näihin ratifiointeihin.

EU-maat hyväksyivät joulukuussa Unkarin suunnitelman koronapandemian elvytysrahojen käytöstä. Unkarin 5,8 miljardin euron osuus on ollut kohta lähes kaksi vuotta jäädytettynä Unkarin taantuneen demokratiatilanteen vuoksi. Saadakseen rahat Unkarin on tehtävä 27 korruptionvastaista ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevaa uudistusta.

– Joka tapauksessa Unkarin parlamentti käsittelee asioita rinnakkain. Tavalla tai toisella nämä kytkeytyvät toisiinsa, Miklossy arvioi.

Unkari on ilmoittanut lähettävänsä parlamentin valtuuskunnan Suomeen maaliskuussa, mutta tarkka päivämäärä ei ole tiedossa.

– Emme tiedä, mitä he haluavat, mutta he ovat närkästyneitä siitä, että Suomi ja Ruotsi ovat kritisoineet Unkarin oikeusvaltiotilannetta ja ovat johdonmukaisesti ajaneet oikeusvaltioasiaa, Miklossy sanoi.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

2:07Suomalaisupseereilta vihreää valoa Suomen liittymiselle Natoon ennen Ruotsia.

Unkarin ja Turkin välit ovat lämpimät

Turkin ja Unkarin suhteet ovat pitkään olleet erinomaiset. Unkari on esimerkiksi tukenut Turkin EU-jäsenyyttä alusta alkaen.

Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto vieraili Turkissa tuhoisan maanjäristyksen jälkeen ensimmäisten joukossa. Maanantaina hän tapasi Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglun Turkin pääkaupungissa Ankarassa, minkä jälkeen ministerit puhuivat yhteisessä tiedotustiedotustilaisuudessa muun muassa Ukrainan sodasta sekä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä.

Szijjarton mukaan Turkki ja Unkari ovat yhtä mieltä siitä, että Ukrainan ja Venäjän tulisi heti palata neuvottelupöytään sodan lopettamiseksi Ukrainassa. Hän kehui myös Turkin ponnisteluja ukrainalaisen viljan kuljetusten jatkamiseksi sodasta huolimatta.

– Olemme Ukrainan naapurimaa ja kunnioitamme ja arvostamme Turkin kantaa, joka voimistaa rauhan ääntä. On meidän etujemme mukaista, että sota Ukrainassa loppuu mitä pikimmin, koska vain siten voimme pelastaa ihmishenkiä, Szijjarto sanoi tilaisuudessa Turkin valtiollisen TRT-televisiokanavan mukaan.

– Unkari antaa tästedeskin täyden tukensa Turkille, hän lausui.

Cavusoglu toisti tiedotustilaisuudessa Turkin aiemman kannan, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin hakemusprosessit tulisi erottaa toisistaan, koska Turkki on myötämielisempi Suomen jäsenyyttä kohtaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Unkarin Orban ja Turkin Erdogan marraskuussa 2021.STELLA Pictures / ddp

Turkkilaistutkija: Vain Suomi hyväksyttäisiin ennen vaaleja

Istanbulilaisen Kadir Has -yliopiston professori Mustafa Aydin korostaa Turkin vaalitulosten merkitystä Nato-ratifioinneille. Turkin presidentinvaalit ja parlamenttivaalit järjestetään näillä näkymin 14. toukokuuta.

– Ennen vaaleja Turkki voisi hyväksyä Suomen Nato-jäsenyyden, mutta ei Ruotsin. Jos maat eivät erota jäsenyysprosessejaan toisistaan, niin silloin sekä Suomi että Ruotsi joutuvat odottamaan Turkin vaalien tuloksia, Aydin sanoi STT:lle puhelimitse Istanbulista.

On spekuloitu paljon sillä, että Turkki havittelee uudenaikaisempia F-16-hävittäjiä Yhdysvalloilta vastineeksi Nato-ratifioinneille ja että myös Yhdysvaltain kongressi olisi yhdistänyt asiat toisiinsa.

Aydin ei osannut arvioida, kuinka merkittävä F-16-hävittäjien rooli lopulta on ratifiointien kannalta, mutta hän vakuutti Turkin olevan tosissaan suhtautumisessaan Ruotsiin eikä ainoastaan "pelaavan".

– Turkissa Ruotsiin suhtauduttiin varauksella jo ennen presidentti Recep Tayyip Erdoganin ja AKP-puolueen valtakautta, Turkin ulkopolitiikkaa vuosikymmeniä seurannut Aydin kertoi.

Ruotsi oli myös aktiivinen, kun EU asetti aseidenvientikiellon Turkille Syyria-operaatioiden vuoksi, hän muistutti.

– Ruotsi on aina ollut turkkilaisten toisinajattelijoiden kohdemaa. Ensin sinne menivät vasemmistolaiset, sitten 90-luvulla kurdiaktivistit ja myöhemmin (vallankaappausyrityksestä epäillyn saarnaajan) Fethullah Gülenin seuraajat. Ruotsiin on keskittynyt iso joukko ihmisiä, joita Turkki ei halua, ja he saavat äänensä kuuluviin Ruotsin politiikassa, Aydin sanoi.

– Turkki on epävarma siitä, antaisiko Ruotsi Natoon liityttyään Turkille tukea sen taistelussa (kurdien PKK-järjestön) terroristeja vastaan. Siksi Turkki haluaisi hyväksyä Suomen yksinään.

Lue myös: Haavisto: Näitä asioita Unkarin valtuuskunta nostanee esiin vierailullaan Suomessa

2:57Nato-optimistinen presidentti Niinistö: Meillä ei ole mitään neuvoteltavaa Turkin kanssa.

Lue myös: Unkarin presidentti: Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on perusteltua