Tuore yhdysvaltalaistutkimus vihjaa, että nuoruuden persoonallisuus voi ennustaa dementiariskiä myöhemmin elämässä.
Dementian tiedetään oireilevan persoonallisuuden ja käytöksen muutoksina, mutta voiko persoonallisuus itsessään vaikuttaa dementiariskiin? JAMA Psychiatry -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan näin saattaa olla.
Yhdysvaltalaistutkijat huomasivat, että teini-ikäisinä tyynet, kypsät, ulospäinsuuntautuneet ja energiset oppilaat sairastuivat muistisairauteen epätodennäköisemmin kuin muut.
Lue myös: Muistisairaus voi näkyä käytöksessä jo ennen unohtelua – tässä hälytysmerkit
Luonteepiirteet eivät suojanneet köyhistä oloista tulevia
Tutkimuksen juuret ulottuvat 1960-luvulle, jolloin yli 82 000 nuorta teki persoonallisuustestin. Nuorten keski-ikä oli 16 vuotta. Yli 50 vuotta myöhemmin persoonallisuustestien tuloksia verrattiin pitkälle aikuisikään ehtineiden osallistujien mahdollisesti saamiin dementiadiagnooseihin.
Lähemmäs 70-vuotiaina osallistujista reilut 2500 oli sairastunut dementiaan. Dementiariski oli huomattavasti pienempi niiden henkilöiden kohdalla, jotka olivat olleet nuorena tyyniä, kypsä, ulospäinsuuntautuneita ja energisiä.
Luonteenpiirteet eivät kuitenkaan suojanneet suhteellisen köyhissä oloissa kasvaneita teinejä dementialta.
Sitä, millaiset persoonallisuudet sairastuivat dementiaan todennäköisimmin, ei tutkimuksessa tarkasteltu.
Keskimäärin dementiadiagnoosi saadaan myöhemmin kuin seitsemänkympin kieppeillä, joten tutkimus olisi hyvä toistaa 10–15 vuoden kuluttua.
