Tutkimus: Käänne etätyön vaikutuksessa työhyvinvointiin

–  On myös mahdollista, että työpaikoilla on löydetty etätyötä tukevia käytäntöjä, jotka ylläpitävät ihmisten hyvinvointia ja työmotivaatiota, hän kertoo.

Hakanen tähdentää, että ei voida puhua suoraan, miten paljon etätyö on vaikuttanut työhyvinvoinnin kehitykseen. Muutoksen taustalla on monia muitakin mahdollisia tekijöitä. Suomalaisten työolot ovat tutkimuksen perusteella pysyneet pitkälti samana puolen vuoden takaiseen.

–  Mahdollisuudet oppia työssä ovat kuitenkin heikentyneet jonkin verran. Se on tietysti työhyvinvoinnille merkityksellinen asia ja näkyy erityisesti työn imun osalta.

Etätyön tuottavuutta vaikea arvioida

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini kertoo, että etätyön vaikutusta työn tuottavuuteen on hankala mitata.

–  Kyselytutkimusten perusteella etätyötä tekevät näkevät itse, että heidän työn tuottavuutensa on lisääntynyt. On aika tyypillinen näkemys, että he voivat keskittyä rauhassa enemmän, kun kotona on vähemmän häiriötekijöitä kuin toimistolla.

Alasoini sanoo, että vaikka työn tuottavuuden lisääntyminen etätyössä olisi yksilötasolla mitattuna totta, ei se välttämättä näy koko työpaikan tuottavuudessa.

Hybridityössä on myös hyviä puolia, Alasoini sanoo.Lehtikuva

–  Organisaation tuottavuus riippuu aika paljon siitä, miten tehdään yhteistyötä, miten ihmisten työpanosta koordinoidaan keskenään, miten ihmiset oppivat toisiltaan ja miten kehitellään uusia ideoita ja innovaatioita. Kaikki tämä voi heikentyä, jos tavataan kasvokkain vähemmän, hän sanoo.

Etätyön Alasoini näkee hyvänä asiana, jos etätyötä johdetaan ja organisoidaan hyvin. Sähköiset kommunikointivälineet ovat avainasemassa.

–  Toiset työt sopivat ehkä paremmin etätyönä tehtäväksi ja ihmisten välistä vuorovaikutusta tarvitsevat tehtävät taas toimistolla.

Hybridityön hyvänä puolena Alasoini näkee sen, että se pakottaa organisaation kehittämään uusia työskentelytapoja ja teknologisia ratkaisuja.

Työhyvinvoinnin lasku pysähtyi

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksessa havaittiin myös, että työhyvinvoinnin lasku on taittunut. Suomalaisten työhyvinvointi ei ole siis heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana.

Työn imu, työssä tylsistyminen ja työkyky ovat kuitenkin yhä heikommalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa.

Etätyö on mahdollistanut työskentelyä eri ympäristöissä.Lehtikuva

Uusimmassa tutkimusraportissa kerrotaan myös, että nuorista aikuisista joka kolmannella on työuupumusoireita. Lisäksi esihenkilöiden todennäköinen työuupumus on kasvanut puolessa vuodessa kahdeksasta prosentista 11 prosenttiin.

Seurantatutkimuksessa tarkastellaan tällä kertaa muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa loppuvuodesta 2019 kesään 2024 ja loppuvuoteen 2024.

Kyselyihin vastanneet ovat työssäkäyviä 18–65-vuotiaita suomalaisia. Tutkimusraportin mukaan tilastollisten analyysien tulokset ovat painotettuja iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan tulosten edustavuuden vahvistamiseksi.