Ukrainan suurlähetystössä on työskennelty vuoden ajan kellon ympäri – suurlähettiläs kiittää suomalaisia tuesta

– Se oli vahva viesti tuesta, Dibrova muistelee tyytyväisenä.

Ei lomia, tuskin vapaita viikonloppuja

Dibrova kertoo ymmärtäneensä ensimmäisinä hyökkäyksen jälkeisinä päivinä, että se, mitä Ukraina nyt tarvitsee, on näkyvyyttä ja ennen kaikkea aseita. Tätä viestiä välitettiin muun muassa suomalaisille kansanedustajille suurlähettilään videoviestillä.

Yhteyksiä otettiin moniin eri suuntiin. Yksi ensimmäisistä humanitaarista apua Ukrainaan lähettäneistä oli Dibrovan mukaan keskuskauppakamari.

Työtä on riittänyt. Dibrova naurahtaa kieltävästi, kun häneltä kysyy, onko suurlähettiläs voinut pitää ollenkaan lomaa.

– (Vapaita) viikonloppujakaan ei ole juuri ollut. Myös siksi toivomme sodan loppumista mahdollisimman pian, koska kyllä me haluaisimme levätä, hän myöntää.

Edellytykset sodan päättymiselle ovat kuitenkin selkeät: Venäjän vetäytyminen Ukrainasta ja sotaan sekä sotarikoksiin syyllistyneiden saaminen oikeuden eteen. Ennen kuin siinä pisteessä ollaan, tarvitaan lisää aseita. Dibrovan mukaan kaikessa edellä mainitussa ei ole perimmiltään kyse niinkään sodasta, vaan kestävän ja pysyvän rauhan rakentamisesta.

– Minun työni täällä on rauhantyötä, vaikka olenkin jo oppinut kaikki aseiden mallit, joita tarvitsemme, Dibrova sanoo.

Suomalaisten auttamishalua Dibrova kiittelee vuolaasti. Tärkeä selitys ovat hänen mukaansa Suomen ja Ukrainan yhteiset historialliset kokemukset. Tämä oli myös ensimmäinen asia, joka Dibrovalle tuli mieleen vuosi sitten, kun hän antoi hyökkäysaamuna Ylelle jo etukäteen sovitun haastattelun.

– Ukrainan talvisota on alkanut, Dibrova muistelee sanoneensa.

Länsimaiden pelätty sotaväsymys ja tuen hiipuminen eivät ole Dibrovan mukaan suomalaisiin vuoden aikana iskeneet.

– Ei ollenkaan. Minusta tuntuu, että nyt on jopa enemmän halua auttaa, Dibrova sanoo.

Heti sodan puhjettua Ukrainan lähetystölle tuotiin kukkia, leluja ja keksejä. Dibrovan mukaan suomalaisten kunniaksi onkin sanottava, etteivät he ollenkaan viivytelleet avun antamisessa kuten joissain muissa maissa tapahtui.

Protokollapäällikkö ja presidentti

Dibrova on kotoisin Kryvyi Rihin teollisuuskaupungista, jonka kuuluisin vesa on epäilemättä presidentti Volodymyr Zelenskyi. Koska lähettiläs ja presidentti ovat myös lähes saman ikäisiä, on pakko kysyä, ristesivätkö nuorten tiet koskaan synnyinseuduilla. Turha toivo.

– Minun ja Zelenskyin synnyinkotien välimatka oli noin 30 kilometriä, Dibrova naurahtaa.

Etäisyys ei tosin ole mikään mahdoton juuri Kryvyi Rihissä, joka on venynyt rautamalmiesiintymän päällä peräti 120 kilometrin pituiseksi kaupungiksi.

Myöhemmin Dibrova pääsi kuitenkin tekemään läheisempää tuttavuutta kotikaupungin pojan kanssa. Kun Zelenskyi monien yllätykseksi nousi presidentiksi toukokuussa 2019, Dibrova työskenteli protokollapäällikkönä Ukrainan ulkoministeriössä. Tämän vuoksi hän sai vastuulleen presidentin virkaanastujaisjuhlallisuudet.

Oliko koomikkona tunnetulla näyttelijällä villejä ideoita perinteitä kunnioittavan virkamiehistön kauhuksi?

– Pikemminkin minulla oli joitakin toteutumattomia ideoita, joihin sain tukea häneltä ja joille hän oli hyvin avoin, Dibrova naurahtaa.

Hän kertoo muun muassa saaneensa läpi idean siitä, että uudet suurlähettiläät luovuttavat valtuuskirjeensä presidentille Kiovan Pyhän Sofian katedraalilla.

– Se kuvastaa Ukrainan syviä juuria valtiona, Dibrova perustelee.

Sisua Kryvyi Rihin malliin

Dibrovan mukaan Zelenskyi on osoittautunut todelliseksi kansallissankariksi, jonka lähes päivittäiset lyhyet videoviestit ovat erittäin tärkeitä ukrainalaisille. Hänen mahdollista muuttumistaan sodan myötä toisenlaiseksi ihmiseksi Dibrova kommentoi lainaamalla presidentin vaimoa Olenaa, jonka mukaan mies "on aina ollut tuollainen".

– Ehkä sillä on jotain tekemistä Kryvyi Rihin kanssa. Meillä on luonnetta emmekä taivu... Mikä se sana nyt olisi..., Dibrova pohtii

Sisu?

– Juuri niin! Zelenskyi mainitsi sisun myös puheessaan Suomen eduskunnalle, Dibrova muistuttaa.

Dibrovan mukaan sota on osoittanut ukrainalaisille, ettei heitä voida pysäyttää. Kaikkea tuhoutunutta pyritään aktiivisesti korjaamaan ja ilo osataan ottaa irti pienestä.

– Puhuin hiljattain Kiovassa olevien sukulaisteni kanssa, ja he juhlivat sitä, ettei kokonaiseen viikkoon ollut sähkökatkoja, Dibrova kertoo.

Hänen mukaansa Suomi on ollut eurooppalaisten maiden kärkisijalla energiasektorin laitteistojen toimittamisessa Ukrainaan.

Puheita Ukrainan kansakunnan yhtenäistymisestä ja jopa uudelleensyntymisestä Dibrova kommentoi toteamalla, että kyseessä on normaali demokraattien valtio, jossa ollaan joskus eri mieltä ja riidelläänkin. Siinä suhteessa mikään ei ole muuttunut sodan myötä.

– Se on ehkä muuttunut, että ymmärrämme nyt, ettei asemaa valtiona voi pitää itsestäänselvyytenä, Dibrova sanoo.

Hänen mukaansa ukrainalaisilla on paljon tavoitteita oman valtionsa kehittämiseksi:

– Uudenaikainen, korruptiosta vapaa, vihreä, digitaalinen. Nämä ovat kaikki haasteita, joiden kimpussa olemme jo nyt ja jatkamme sodan jälkeen, hän luettelee.

Ja tietysti ne kaksi tärkeää: jäsenyydet EU:ssa ja Natossa.

Lue myös: Venäjän ohjuskoe epäonnistui, järjestöt huolissaan sodan vaikutuksista lapsiin – MTV seuraa sotaa