Tenojoen kalastusmatkailu koki valtavan iskun, kun Atlantin lohi loppui joesta. Samaan aikaan venäläisten Tyyneltämereltä tuoma kyttyrälohi alkoi vallata jokea, mikä vaikeutti tilannetta entisestään.
Kyttyrälohi on vieraslaji, johon varsinkin norjalaiset suhtautuvat erittäin vakavasti ja näkevät sen uhkana pohjoisten jokien omille kalakannoille.
Norja yrittää estää kyttyrälohen nousua kaikin keinoin, mutta torjunta on monin paikoin jäänyt yritykseksi.
Tenojokeen nousee etenkin kyttyrälohen parittomien vuosien kantaa.
Vuonna 2023 kyttyrää nousi jokeen noin 180 000 kalaa, ja siitä saatiin nostettua pois erilaisin pyyntimenetelmin alle kymmenentuhatta yksilöä. Esimerkiksi norjalaisten pystyttämän padon teho jäi laimeaksi.
Kaamea kyttyrä
Tänä vuonna heinäkuun puoliväliin mennessä kyttyrälohta oli noussut Tenojokeen vähemmän kuin kaksi vuotta sitten vastaavaan aikaan.
Tämä ei kuitenkaan välttämättä johdu ihmisen tekemästä torjuntatyöstä, sillä kalalajin luontainen kannanvaihtelu on suurta myös sen kotivesillä Tyynellämerellä.
– Nyt lohta nousee noin sataan jokeen Norjassa ja niistä noin puolessa on pato, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro.
– Kaikista torjuntatoimista huolimatta kyttyrälohi on tullut jäädäkseen näihin jokiin, sanoo Erkinaro.
Kyttyrälohella on kaamea maine, joka johtunee siitä, että kudun jälkeen kala kuolee jokeen.
– Se voi paikallisesti vaikuttaa joen ravinneketjuun, sillä kuolleen kalan mukana jokeen jää typpeä ja fosforia, mutta näistä vaikutuksista ei ole tutkimustietoa, sanoo Erkinaro.
Tenojoen kotoperäisten kalojen onneksi kyttyrälohi kutee varhain, eikä se sotke Atlantin lohen kutua.
