Suomen pohjoisinta kuntaa, Utsjokea, painavat rahahuolet.
Utsjoella asuu noin 1200 ihmistä. Kunnan pinta-alasta yli 90 prosenttia on valtion maata ja siitä noin 80 prosenttia on suojeltua.
Utsjoen ainoa kotimainen naapuri on Inari, sillä Tenon vastarannalla on Norja. Teno oli kantava voima, kunnes lohestus loppui ja kesämatkailulta meni pohja.
– Kesällä tehtiin tili ja säästeliäästi eläen se riitti talven yli, summaa tilanteen muuan kyläläinen.
Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan lohestus toi aluetalouteen vuosittain viisi miljoonaa euroa, mutta se rahahana sulkeutui, kun laadittiin Teno-sopimus.
Jokeen nousee nyt myös kyttyrälohta, jota voi yhä pyytää muiden kalojen pyyntiluvilla kalastussäännön puitteissa.
Matkailua pitäisi kehittää
Jo vuosia Utsjoella on puhuttu talvimatkailun kehittämisestä, ja jotakin on tapahtunutkin, mutta liian vähän.
Lohen jättämää aukkoa ei ole onnistuttu paikkaamaan.
Utsjoki on todettu äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi ja sen myötä kuntaan on saatu hankerahaa, mutta hankkeet eivät ole ainakaan vielä kääntyneet pysyväksi yritystoiminnaksi ja tulovirraksi.
Lohestuksen tilalle voisi tulla metsästysmatkailu, sillä Utsjoella on hyvät riekkokannat.
– Ikävä kyllä riekkolupia ei ole jyvitetty matkailuyrittäjille, joten sekään ei sitten käy, sanoo kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Vesa Länsman (r.).
Matkailun kehittäminen ei ole onnistunut ja syitä on monia. Ensinnäkin Utsjoen kunnalla ei juuri ole liikkumavaraa, vaikka kunta on pinta-alaltaan suuri. Erilaiset suojeluohjelmat, poronhoito ja se, että Utsjoki on saamelaisten kotiseutualuetta asettaa omat reunaehtonsa kehityshankkeille.