Valko-Venäjän oppositiojohtaja Tsihanouskaja: Lukashenka on yhä riippuvaisempi Putinista – joukkojen lähetys Ukrainaan olisi kuitenkin tälle liian suuri riski

Tsihanouskajan mukaan kansalaisyhteiskunnan sorto maassa on vain pahentunut Ukrainan sodan alettua. Lukashenka on hänen mukaansa halunnut kostaa paitsi vuoden 2020 protesteihin osallistuneille, myös alkuvuodesta Ukrainan sotaa vastustaneille valkovenäläisille.

Osaa heistä uhkaa kuolemantuomio.

– Vangit eivät saa tavata sukulaisiaan tai puhua toisilleen, heitä kidutetaan, heitä lyödään, he eivät saa vastaanottaa ruokalähetyksiä tai kirjeitä, Tsihanouskaja kuvailee vankien vaikeita olosuhteita.

Lukashenka tuskin ottaa riskin lähettää sotilaita Ukrainaan

Valko-Venäjä on sallinut Venäjän käyttää maaperäänsä hyökkäykseen Ukrainaan, mutta omia joukkojaan se ei ole Ukrainaan lähettänyt.

Se olisi Lukashenkalle poliittinen itsemurha, jonka hän myös itse ymmärtää, Tsihanouskaja sanoo. Hänen mukaansa selkeä enemmistö valkovenäläisistä vastustaa sotaa Ukrainassa.

–  Valkovenäläiset sotilaat eivät ikinä liittyisi sotaan Venäjän armeijan kanssa.

Valkovenäläiset ovatkin osoittaneet kapinointia Lukashenkan päätöstä vastaan. Valkovenäläisiä on kyllä lähtenyt sotimaan Ukrainaan, mutta ei Venäjän, vaan Ukrainan puolelle.

Lisäksi valkovenäläiset vapaaehtoiset jakavat tietoja venäläisten joukkojen liikkeistä. Valkovenäläiset ovat myös estäneet venäläisten joukkojen etenemistä sabotoimalla esimerkiksi rautateitä.

–  Suurin riski sotilaiden lähettämiselle Ukrainaan oli sodan alussa, kun Venäjä saavutti pieniä voittoja sodassa. Nyt kun on käynyt selväksi, että Venäjän sota on epäonnistunut, Lukashenka ei halua olla osa sitä, Tsihanouskaja sanoo.

Lukashenka äärimmäisen riippuvainen Venäjästä

Lukashenka nojaa kuitenkin pitkälti Putinilta saatuun tukeen, ja hänen riippuvuutensa Putinista on vain lisääntynyt.

Tsihanouskajan mukaan Venäjä vaikuttaa niin Valko-Venäjän talouteen kuin sotilaallisiin toimiin. Lukashenka taas kontrolloi ainoastaan sitä, miten paljon valkovenäläisiä sorretaan.

–  Ukrainan ja Valko-Venäjän kohtalot ovat kietoutuneet toisiinsa, Tsihanouskaja arvioi.

Tsihanouskaja toivookin, että länsi painostaisi Lukashenkaa entistä enemmän poliittisesti ja taloudellisesti. Hän myös toivoo, että Valko-Venäjää ei unohdettaisi, vaan maassa käynnissä olevat ihmisoikeusrikkomukset saisivat huomiota lännessä.

–  Emme halua viedä huomiota pois Ukrainasta, mutta emme myöskään halua, että meitä unohdetaan. Se on tärkeää valkovenäläisille, jotta nämä saavat voimaa jatkaa taistelua.

Vaikka Valko-Venäjän oppositio on ajettu ahtaalle ja sen keskeiset hahmot ovat hajautuneet eri maihin, Tsihanouskajan mukaan valkovenäläiset – ja ukrainalaiset – eivät aio lopettaa, ennen kuin ovat saaneet vapautensa takaisin.

Tsihanouskaja nostikin esille myös Suomen taistelun Neuvostoliittoa vastaan talvi- ja jatkosodassa. Hän kertoi miettineensä Helsingin kaduilla kävellessään Suomen historian vaikeita vaiheita.

–  Neuvostoliitto ei odottanut niin kovaa vastusta. Suomalaiset yllättivät koko maailman sodassaan. Se taistelu on inspiroinut myös ukrainalaisia ja valkovenäläisiä.

–  Suomi osoitti, että yhdistyneitä ihmisiä ei voi lyödä.