Velanperijä repi sormen irti – sormella uhkailtiin muita maksamaan

Miehen rikostoveri kertoi, että oli kuullut napsahduksen, kun uhrin sormi leikattiin irti.

Uhrin sormi irrotettiin leikkaamisen jälkeen irti repäisemällä. Tästä todisteena oli, että uhrin sormentynkä ja irti leikatun sormen leikkauspinta eivät olleet tasaisia, vaan niissä oli nähtävissä irti repäisemiseen sopivat palkeenkielet.

Sormen leikannut mies kuvaili sormen leikkaamista spontaaniksi ”älynväläykseksi”.

– [Mies] on ollut päihteiden sekakäyttämisen vuoksi tapahtumisen aikaan sekavassa mielentilassa, hän katuu älynväläystään katkaista [uhrin] sormen, tuomiosta käy ilmi.

Sormi leikattiin pöydän ääressä. Poliisi havaitsi pöydässä kaksi mahdollista teräaseen jälkeä, jotka mahdollisesti syntyivät sormen irrotuksessa. Jäljet ympyröity punaisella neliöllä. Sormesta otettiin kuvia ja jaettiin muille ihmisille velkoja koskevien saatteiden kanssa.

Sormi pussiin ja kuvia eteenpäin

Irrotettua sormea käytettiin sittemmin velkomisissa ja uhkailuissa lisääkin. Verisestä uhrista, hänen leikellystä kädestään ja minigrip-pussiin laitetusta sormenpalasta otettiin kuvia. Näitä kuvia sitten jaettiin eri henkilöille, usein velka-asioiden selvittämistä koskevien tekstien kera.

Sormenleikkaajan rikostoverit olivat viestitelleen siitä, että ”velkaukolta” oli katkaistu sormi maksamattomien velkojen takia. 

– Näin käy kun ei löydy rahaa, toinen miehistä kirjoitti kuvien yhteydessä.

– Kerään talteen nää sormen pätkät teiltä rotilta, kirjoitti taas toinen.

Toinen miehistä kertoi viestien tarkoitukseksi huomionhaun ja päihtymyksen, toinen taas ”elvistelyn”.

Uhkailukuvissa käytetty sormenpala jäi kateisiin.

Hovioikeus kovensi tuomiota

Väkivallan uhriksi joutuneella miehellä ei ollut itsellään rahaa, mutta hänet pakotettiin soitteleman muun muassa läheisilleen rahan saamiseksi. Lopulta eräs henkilö toi paikalle rahaa, jotta pahoinpitelijät olisivat tyytyväisiä. 

Oikeudessa puitiin sitä, mikä kunkin henkilön rooli asiassa oli. Sormenleikkaajan lisäksi syytetystä kolmikosta toinen oli käyttänyt uhriin väkivaltaa. Kolmannen miehen ei näytetty käyttäneen itse väkivaltaa, mutta hovioikeus tuli tulokseen, että tämä oli tietoisena kahden muun miehen väkivallasta vahtinut uhria tämän soitellessa rahaa läheisiltään ja myös osallistunut rahojen noutamiseen saaden niistä osansa. Hänen katsottiin osallistuneen samaan ryöstörikokseen kuin muukin seurue.

Itä-Suomen hovioikeus päätyi korottamaan kaikkien tekijöiden tuomiota.

Sormen leikannut vuonna 1995 syntynyt Aleksi Miikka Antero Udd tuomittiin alun perin käräjäoikeudessa pahoinpitelystä, huumausaineen käyttörikoksesta ja ryöstöstä 4 vuoden vankeuteen. Ryöstön koventuessa hovioikeudessa törkeäksi koveni tuomio 4 vuodeksi 2 kuukaudeksi.

Väkivaltaan osallistunut vuonna 1988 syntynyt Kimmo Markus Vihtori Reijonen tuomittiin käräjillä törkeästä pahoinpitelystä ja ryöstöstä 3 vuoden 6 kuukauden tuomioon. Kun hovioikeus katsoi ryöstön kuitenkin olleen törkeä, tuomio koveni 4 vuodeksi vankeutta. 

Miehistä kolmas, vuonna 1987 syntynyt Jonne Juhani Keravuo sai käräjäoikeudessa huumausainerikoksesta, ryöstöstä ja näpistyksestä 1 vuoden 10 kuukauden tuomion. Hovioikeus kuitenkin hylkäsi kannabiksen viljelyyn liittyneen huumausainerikossyytteen, mutta katsoi tämän syyllistyneen muiden miesten kanssa törkeään ryöstöön, jolloin tuomio nousi 2 vuoteen 10 kuukauteen. 

Uhrille määrättiin korvattavaksi yli 4500 euroa pysyvästä toiminnallisesta ja kosmeettisesta viasta ja haitasta, 4000 euroa kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta, kipuun ja särkyyn rinnastuvasta henkisestä kärsimyksestä 6000 euroa ja 5000 euroa henkisestä kärsimyksestä.