Venäjä oli onnistua hyökkäyksessään paremmin kuin aiemmin on luultu – raportti listaa maan tavoitteet Ukrainassa

Mobilisointiharjoitus oli ensimmäinen askel kohti eskalaatiota

Ensimmäinen askel Ukrainan sodan merkittävää eskaloitumista kohti otettiin keväällä 2021, kun Venäjä ensimmäisen kerran kokosi joukkojaan Ukrainan rajoille.

Vaikka kyseessä olikin vain mobilisointiharjoitus, se vakuutti Venäjän siitä, että Ukraina kyettäisiin miehittämään niin nopeasti, etteivät ulkovallat kykenisi juuri puuttumaan asiaan.

Varsinaisen miehityksen suunnittelu aloitettiin heinäkuussa turvallisuuspalvelu FSB:n voimin. 

Suunnitelmassa oli neljä strategista pääkohtaa:

• Heikennetään Ukrainan kykyä puolustaa itseään tuhoamalla sen ilma- ja merivoimat sekä ilmatorjunta

• Voitetaan Ukrainan maavoimat sitomalla ne Donbasin alueelle

• Tuhotaan Ukrainan maanpuolustustahto eliminoimalla maan poliittinen ja sotilaallinen johto sekä valtaamalla poliittisen ja taloudellisen vallan solmukohdat

• Harhautetaan Ukrainan johto niin invaasion ajankohdan, paikan kuin mittakaavankin suhteen

Itse miehityksen odotettiin sujuvan niin nopeasti, että kymmenen päivän sodankäynnin jälkeen Venäjän asevoimien rooli olisi ollut lähinnä erikoisjoukkojen tukeminen miehityshallinnon perustamisessa.

Ukrainan miehitetyillä alueilla toiminut Venäjän vastatiedustelu oli ennen invaasion alkamista koonnut listoja, joissa ukrainalaiset jaettiin neljään joukkoon.

• Fyysisesti likvidoitavat ukrainalaiset

• Ne, joita tuli painostaa ja pelotella

• Neutraalit ukrainalaiset, jotka voitaisiin johdatella yhteistyöhön

• Yhteistyöhön valmiit

Ensimmäisen kategorian suhteen valmistelut olivat pisimmällä. FSB ja laskuvarjojääkärien eliittijoukko VDV olivat jo sotapeleissä pelanneet erityisiä kiinniotto- tai tappotehtäviä.

Itse miehityshallinnolla oli tarkoitus olla sekä kansallinen että alueellinen taso. Tarkoituksena oli ohjeistaa Ukrainan parlamentin venäläismyönteistä osaa perustamaan rauhanliike, jonka varjolla kaikenlainen vastarinta kiellettäisiin.

Tarvittaessa parlamentti voisi painostaa vastarintaan ryhtyviä alueita katkaisemalla niiltä esimerkiksi sähköt ja vesihuollon.

Lue myös: Putin: Iskut Ukrainan energialaitoksiin jatkuvat ja Ukraina on niihin itse syyllinen – Venäjän tavoitteena on yhä "vapauttaa sille kuuluvat, Ukrainan miehittämät alueet"

Lue myös: Sisäministeri Mikkonen: Ukrainalaisten tilapäistä suojelua hakevien määrän Suomessa odotetaan kasvavan säiden kylmetessä

Invaasiolla oli monia tavoitteita

Invaasion tavoitteena oli muun muassa Ukrainan kansallisen itsemääräämisoikeuden sekä kansallisen identiteetin tuhoaminen, maan asevoimien tuhoaminen sekä kieltäminen.

Tutkijoiden mukaan Ukrainan rajalla syksyllä 2021 odottaneet venäläisjoukot saivat ohjeistuksen, jonka mukaan ne eivät palaisi varuskuntiinsa vielä yhdeksään kuukauteen. Venäjä siis todennäköisesti odotti saavansa Ukrainan täyteen hallintaansa kesään 2022 mennessä.

Lue myös: Todistavatko lentokenttäiskut Ukrainan kyvyn iskeä satoja kilometrejä Venäjän syvyyteen? Ministeri kuittasi kysymyksen kuivalla vitsillä

Itse miehityssuunnitelmat olivat varsin yksityiskohtaisia, ja tutkijoiden mukaan ne olisivat voineet onnistua, mikäli toteutus olisi ollut taidokasta. Tutkijat korostavat myös, että Venäjä oli paljon lähempänä onnistua tavoitteissaan kuin mitä yleisesti ajatellaan.

Esimerkiksi venäläisjoukkojen menestys Ukrainan eteläosissa osoittaa, että nopea eteneminen olisi voinut toimia. Lisäksi Venäjän asevoimien sotilaallinen vahvuus oli invaasion alussa sitä luokkaa, että sillä olisi voitu päihittää merkittävä osa Ukrainan asevoimista.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

1:49KATSO MYÖS: MTV vieraili ukrainalaisella lennokkipajalla, jolla rakennetaan tuhoisia ammuksia

Nämä tekijät vaikuttivat invaasion heikkoon tulokseen

Tutkijoiden mukaan invaasion odotettua heikompaan menestykseen vaikutti kehnon toteutuksen sekä asevoimien huonon suoritustason lisäksi ainakin se, että sotasuunnitelmista vastasi hyvin pieni joukko ihmisiä.

Pienen piirin työ auttoi Venäjää saavuttamaan operatiivisen tason yllätyksen hyökkäyksen alussa, mutta samalla suunnitelmaan pesiytyi joukko vääriä olettamuksia, joita ei missään vaiheessa haastettu.

Lopputuloksena oli suunnitelma, jossa ei ollut tilaa b-vaihtoehdoille eikä tarkistuspisteitä, joissa olisi arvioitu, pitääkö aikomuksia muuttaa.

– FSB:n epätarkka arvio Ukrainan yhteiskunnan reaktiosta [invaasioon] vaikutti suunnitelman onnistumiseen merkittävästi vähemmän kuin se, että ilmeisesti kukaan Venäjän sodanjohdossa ei pohtinut, mitä tapahtuisi, jos joku suunnitelman oletuksista osoittautuisi vääräksi, tutkijat toteavat.

Lue myös: Britannia: Venäjä näyttäisi saaneen uusia iranilaislennokkeja – aikoo jatkaa iskuja Ukrainan energiainfraan