Venäläisten määrä Keski-Aasian maissa on romahtanut Neuvostoliiton ajoista. Sotataloutta pyörittävä Moskova toivottaa kipeästi kaivatut työntekijät avosylin takaisin, vaikka hyökkäys Ukrainaan onkin hillinnyt joidenkin halua palata.
Keski-Aasian maat ovat perinteisesti olleet Venäjän siirtotyöläisten tärkein lähde ja ovat sitä edelleen. Samaan aikaan Keski-Aasiassa Neuvostoliiton peruja asuneiden etnisten venäläisten suuri määrä kutistuu, kun kymmenettuhannet palaavat vuosittain omaan tai vanhempiensa synnyinmaahan.
Monien paluumuuttajien vanhemmat lähetettiin neuvostoaikana maataloustöihin Kazakstanin aroille, kaivoksiin Kirgisiaan, rakentamaan kaupunkeja Uzbekistaniin tai kastelukanavia Turkmenistanin autiomaahan.
Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991 venäläiset muodostivat noin viidesosan Keski-Aasian neuvostotasavaltojen väestöstä. Venäläisten etuoikeutettu asema hävisi maiden itsenäistyttyä, ja nykyisellään heidän osuutensa on enää vain noin viisi prosenttia.
Koska Keski-Aasian tasavallat etääntyvät entisestä emämaasta Venäjästä ja niiden työllisyystilanne heikkenee, on päätös muuttaa Venäjälle tullut yhä helpommaksi.
Yksi palaajista on Kazakstanissa pitkään asunut Tatjana Lopatina, 52-vuotias liikunnanopettaja.
– Päätös on tehty. Luovumme Kazakstanin passista ja saamme tilalle Venäjän passit, hän kertoo.
Lue myös: Putin pyrkii tilastolliseen mahdottomuuteen: "Hitot ehkäisystä"
Pelkällä venäjällä ei enää pärjää
Lopatina aikoo muuttaa yhdessä miehensä Dmitrin kanssa Siperian Omskiin, missä perheellä on sukujuuria. Tatjanan mukaan työllisyystilanne Kazakstanissa on erittäin huono.
– Ja kun ei enää ole nuori, ongelma on tuplasti vaikeampi, hän lisää.
Keski-Aasian maiden muuttuminen itsenäistymisen myötä on tehnyt monien venäläisten elämästä vähemmän kotoisaa. Kirgisiassa pienen kotikaupungin Orlovkan väki oli vielä 1990-luvulla enimmäkseen venäläistä.
