Erityyppisiin verisuonitukoksiin sairastuu Suomessa kymmeniä tuhansia vuosittain. Ikä on yksi suurimmista riskitekijöistä, mutta altistavia tekijöitä on lukuisia muitakin.
Suomessa valtimotukoksia todetaan jopa 40 000 ihmisellä vuodessa. Laskimotukoksia todetaan huomattavasti vähemmän, noin 5 000 vuosittain.
Yleisimpinä riskitekijöinä ovat ikä, monet sairaudet kuten diabetes ja syöpäisaraudet, sekä ylipaino. Epäterveelliset elämäntavat lisäävät myöa tukosriskiä.
Esimerkiksi tupakointi lisää tukosriskin kaksinkertiseksi. Tupakka rikkoo suonen seinämiä ja aktivoi tulehdusreaktiota. Rikkonaiset suonen seinämät käynnistävät hyytymisreaktion, koska luulevat sitä haavaksi.
Moni ei osaa ehkä ajatella, että myös kuivumistilat lisäävät tukosriskiä. Esimerkiksi pitkään jatkunut kuume tai mahatauti saattaa lisätä riskiä. Tallöin onkin tärkeää, että riittävästä nesteytyksestä huolehditaan.
Muita esimerkkejä tukosriskeistä
Astra Zeneca
Viime aikoina on Suomessakin puhuttu paljon koronarokote Astra Zenecasta ja sen mahdollisuudesta lisätä verisuonitukosriskiä.
Hyytymissairauksien professori Riitta Lassilan mukaan Astra Zenecan kohdalla keskustellaan erittäin harvinaisista tapauksista. Näitä tapauksia on ollut 1-10 per miljoona ja nämä ovat edelleen tutkimusten alla.
Lentäminen
Yläilmoissa tukoksen saaminen on suhteessa hyvinkin harvinaista. Tähän vaikuttavat suuresti mahdolliset taustatekijät sekä pitkä paikallaan istuminen. Voidaan arvioida, että noin 1,5 ihmistä miljoonasta saa lentämisen seurauksena tukoksen. Tämäkin kuitenkin vaatii yli kuusi tuntia kestävän lennon.
Ehkäisypillerit
Ehkäisypillerit lisäävät verisuonitukosriskiä kaksin-kolminkertaiseksi. Noin 3-4 henkilöä 10 000 käyttäjästä saa verisuonitukoksen. Myös ehkäisypillereiden kohdalla taustatekijät vaikuttavat suuresti.