Villivihanneksia ja yrttejä voi jo kerätä ruokapöytään Etelä-Suomessa – syötäviä kasveja on yli 200!

Lähde: aineetonkulttuuriperintö.fi

– Jos on pölyttömiä ja hyvälaatuisia kasveja, niitä voi käyttää ihan lehtivihanneksina. Nuoria versoja ei tarvitse edes kuoria. Ne voi valmistaa ehkä kevyesti höyrytettyinä parsan tapaan, neuvoo Rikkinen.

Nokkonen (vas.) ja valkopeippi muistuttavat toisiaan. Nokkosen tunnistaa hajusta ja siitä, että se pistää.MTV

Tuntemattomia kasveja ei kannata syödä

Ihan mitä tahansa ei kannata kerätä. Suomen noin 1400 luonnonvaraisesta kasvista pari sataa kelpaa ruokapöytään.

– Paras lähteä itselle tutuista lajeista liikenteeseen ja tiettyä varovaisuutta kannattaa noudattaa. Kasvien joukossahan on myrkyllisiäkin. On jopa tappavan myrkyllisiä lajeja ja ihan viime vuosinakin joku on joutunut sairaalaan syötyään myrkyllisiä kasveja. Jos voikukan lehdillä lähtee liikkeelle tai horsman versoilla, niin erehtymisen vaaraa ei juuri ole. Nokkosenkin tuntee varmasti: jos pistelee, sen voi syödä, opastaa Rikkinen.

Kauniista ulkonäöstä huolimatta sinivuokko on myrkyllinen.MTV

Vuokot ja leinikit ovat myrkyllisiä

Esimerkiksi kauniisti kukkivat sini- ja valkovuokot ja leinikit ovat myrkyllisiä. Nokkonen ja valkopeippi ovat melko samannäköisiä, mutta vain nokkosta suositellaan syötäväksi. Ne erottaa tuoksusta ja siitä, ettei valkopeippi pistä.

Vitamiinipommeinakin pidettyjä villivihanneksia voi löytää omalta pihalta, lähimetsästä tai niityiltä. Vilkkaiden teiden varsilta kannattaa siirtyä muutaman sadan metrin päähän keräilemään.

– Kannattaa vähän katsoa, ettei kerää suositun lenkkipolun viereltä, missä koirien ulkoiluttajat liikkuvat. Myös liikenteen pöly kannattaa ottaa huomioon, huomauttaa Rikkinen.

Lähiviikkoina syötävien kasvien valikoima vielä kasvaa. Esimerkiksi pian nousevat maasta horsman versot, joita pidetään parsan veroisena herkkuna.