Virkkunen: EU:n puolustuksen vahvistaminen jo lähiviikkojen asia

Suomen supertietokone saa merkittävän investoinnin

Maailman huomio on tällä viikolla ollut Ukrainassa, mutta tällä viikolla järjestettiin myös globaali tekoälykonferenssi Pariisissa. Sen viesti oli selvä: maailman maat ovat siirtyneet tekoälyn riskeistä puhumisen sijaan kilpailuun tekoälyn kuninkuudesta.

EU on jäänyt tekoälyn kehittämisessä Kiinaa ja Yhdysvaltoja jälkeen, mutta aikoo lähivuosina tehdä 200 miljardin investoinnit tekoälyyn. Virkkusen mukaan kisa on kaikkea muuta kuin ohi, ja EU voi päästä siihen vielä mukaan.

Lue myös: OpenAI hylännyt Muskin ostotarjouksen – Toimitusjohtajalta näpäytys Twitteristä

– Meillä on eniten maailmassa tekoälyn parissa työskenteleviä tutkijoita. Ongelma on se, ettei heillä ole pääsyä laskentakapasiteettiin, jota tekoälyn kehittäminen vaatii.

Siksi nyt tulee panostaa Euroopan supertietokoneiden vahvistamiseen, Virkkunen sanoi. Niistä yksi parhaista on Suomen Kajaanissa sijaitseva Lumi-supertietokone. Siihen päätettiin tehdä joulukuussa merkittävä lisäinvestointi.

Joulukuussa varmistuneen rahoituspäätöksen myötä Suomeen rakentuu yksi Euroopan ensimmäisistä tekoälytehtaista. Kyseessä on merkittävä investointi, joka vahvistaa Euroopan ja Suomen tekoälykehitystyötä ja yritysten kilpailukykyä, arvioi Lumen koordinoinnista vastaavan CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski aiemmin tällä viikolla tiedotteessa.

– Tulemme EU:ssa vuoden aikana kasvattamaan viisinkertaiseksi supertietokoneiden laskentakapasiteetin. Ne avataan startupeille ja tutkijoille, jotka pääsevät kehittämään tekoälyä, Virkkunen sanoi.

"Emme luovu eettisistä periaatteista"

Yhdysvaltain varapresidentti J.D Vance moitti Pariisin kokouksessa Eurooppaa liiallisesta tekoälyn sääntelystä. Virkkunen sanoi Helsingin Sanomille allekirjoittavansa kritiikin sääntelyn raskaudesta.

Kansalaisjärjestö Edri sanoi olevansa huolissaan, että sääntelyn purulla ”lepytellään” yhdysvaltalaisia teknologiajättejä ja ”pilataan muutamat kansalaisyhteiskunnan saavuttamat ihmisoikeusvoitot” tekoälyn saralla.

– Ymmärrän, että sääntelyn purku herättää huolta siitä, olemmeko luopumassa periaatteista. Emme ole. Olemme sitoutuneet lainsäädäntöihin. Haluamme virtaviivaistaa raportointia ja sen päällekkäisyyksiä, mutta pääperiaatteista ei olla tinkimässä, Virkkunen sanoi.

Hän huomauttaa, että EU:lla on sekä digipalveluasetus, digimarkkina-asetus että tekoälyyn liittyvä lainsäädäntö. Myös kyberturvallisuuteen liittyy paljon omaa lainsäädäntöään.

– Siellä on aika paljon päällekkäisyyksiä yritysten näkökulmasta, koska säännöt useimmiten koskevat sitä samaa yritystä. Niitä on nyt tarkoitus virtaviivaistaa.

EU on tehnyt ensimmäisenä maailmassa kokonaisvaltaiset säännöt tekoälyn käyttöön, eikä niiden eettisiä periaatteita myöskään heikennetä, Virkkunen vakuutti.

–  Helmikuussa tuli voimaan lainsäädäntö, mitkä ovat tekoälyn kielletyt käyttötavat. Tekoälyä ei saa käyttää esimerkiksi reaaliaikaiseen tunteiden tunnistamiseen työpaikalla tai valvontaan julkisella paikalla ilman erityistä uhkaa.

Komissaarin mukaan ihmisten EU-alueella pitää voida luottaa siihen, että tekoälyä pystytään kontrolloimaan eikä se lähde vaaralliseen suuntaan.

– Riskejä on silloin, kun tekoäly rupeaa tekemään päätöksiä siitä, että kuka saa opiskelupaikan, kuka saa työpaikan, kuka saa pankkilainan. Tai siihen, kun terveydenhuollossa ja liikenteessä käytetään tekoälyä. Järjestelmien tulee täyttää tietyt standardit, ja ne tulee myös testata.

X käyttökieltoon?

Virkkunen on digiasioista vastaavana komissaarina vastuussa viestipalvelu X:ään ja muihin somejätteihin kohdistuvasta tutkinnasta. Etenkin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin oikean käden Elon Muskin omistaman X:n toiminta on nostanut Euroopassa niskavilloja.

Somepalvelun on määrä luovuttaa tähän päivään mennessä tietoja algoritminsa käytöstä eli käytännössä siitä, suosiiko algoritmi tiettyjä sisältöjä. Huolena on ollut, että X suosii esimerkiksi laitaoikeiston politiikkoja.

Se, mitä seurauksia X:lle voi koitua tutkinnan aikana, on vielä auki. Tutkinta tulee tehdä huolella ja päätöksiä tehdessä näytön tulee olla niin vahvaa, että se kestää arvioinnin myös tuomioistuimessa, Virkkunen sanoo.

–  Tämä on teknisesti ja lainsäädännöllisesti vaativaa työtä. Varsinkin kun kyseessä on uusi lainsäädäntö, jota ensimmäistä kertaa sovelletaan.

Virkkusen mukaan lähtökohta on, että tutkinnan kohteena olevat somejätit muuttavat tutkinnan aikana toimintatapojaan. Jos näin ei käy ja ristiriitoja EU:n lainsäädännön kanssa havaitaan, esimerkiksi X:lle voi napsahtaa sakot. Ne voisivat olla korkeimmillaan kuusi prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Ja jos tästä huolimatta alusta päättäisi jatkaa lainsäädännön vastaista toimintaa, palvelu voitaisiin keskeyttää EU:n alueella. Eli käytännössä kieltää.

EU on tähän mennessä pyrkinyt olemaan kritisoimatta Trumpin hallintoa ja sen johtohahmoja kovinkaan julkisesti. Myös Vancen kommentit sääntelyn purkamisesta saivat vastakaikua Euroopassa.

Onko riskinä, että EU taipuu Yhdysvaltojen painostukseen esimerkiksi somejättien osalta?

– Eurooppa puolustaa omia arvojaan ilman muuta. Haluamme Euroopassa varmistaa, että meillä on turvallinen, reilu ja demokraattinen digiympäristö, Virkkunen sanoi.

Hän muistuttaa, että digiyhtiöt käyttävät erittäin isoa taloudellista ja yhteiskunnallista valtaa, eivätkä ne silloin voi toimia vain omien käyttöehtojensa varassa. Tästä esimerkkinä ovat somealustojen laittomat sisällöt, kuten laiton vihapuhe.

– Niillä pitää olla samat säännöt kuin meidän yhteiskunnissa muutenkin.

Lue myös:

Näin käy, kun luova työ jätetään tekoälylle: Tekoäly ohjelmoitiin keksimään maalisävyille nimiä, lopputulos hervoton

Tekoäly muuttaa maailmaa, mutta me ihmiset määräämme miten – "Kyse ei ole mistään ulkoavaruudesta tulevasta hyökkäyksestä, vaan työnkalusta"

"Riisuntasovellusten" suosio kasvussa – moni uhri ei saa koskaan tietää

Katso myös: Korvaako tekoäly jo ihmisten ajattelun?

9:41Tekoäly on tullut jäädäkseen, halusimme sitä tai emme. Miten siihen siis tulisi suhtautua ja kuinka tekoälyä voidaan hyödyntää?