”Voisin antaa mitä tahansa, etten sairastaisi tätä” – kaksisuuntainen mielialahäiriö on vienyt Päivi Storgårdin useasti sairaalaan

Tiedon ja ymmärryksen myötä Storgård alkoi vähitellen hyväksyä sairauden.

– Mutta en minä siitä kuitenkaan tykkää. Voisin antaa ihan mitä tahansa, etten sairastaisi tätä.

Raakel Lignell haastatteli Päivi Storgårdia kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.Kuvalähde: MTV Katsomo

Muutama vuosi sitten Storgård kertoi sairaudestaan julkisuudessa.

– Tavallaan sellainen oma psyykkinen kuorma lähti silloin. Olin todella tyytyväinen, että uskalsin ottaa sen askeleen. Mutta sitten sitä kuormitusta tuli enemmän sen jälkeen, kun ihmiset tajusivat, että tuolla viiraa päässä, että ei ole kaikki muumit laaksossa. Enkä minä pystynyt selittämään kaikille, että hei, minä olen ihan ok, tämän asian kanssa voi selvitä.

– Minusta tuli epähenkilö suorastaan. Yhdestä työpaikasta minut savustettiin ulos, kun asia tuli ilmi. Koeajalla ilmoitettiin, että työsuhde ei jatku. Koeajallahan ei tarvitse kertoa, miksi, mutta asia tuli hyvin selväksi, Storgård kertoo.

Sittemmin Storgård on tehnyt töitä freelancerina.

– Ehkä he pelkäsivät, että jos tuo nyt tulee vaikka huomenna töihin, se romahtaa kesken päivän ja tulee hulluksi. Näinhän se ei missään tapauksessa mene. Olen ollut täysin kykenevä työelämään sairausjaksojen välissä ja jo monta vuotta. Ei se tapahdu niin, että olet koko ajan ylhäällä tai alhaalla, vaan sairaudessa on todella pitkiäkin jaksoja, jolloin ei ole mitään ongelmaa, Storgård selittää.

Toki täytyy tiedostaa, että kaksisuuntainen mielialahäiriö on krooninen sairaus eivätkä sen pahenemisjaksot ole välttämättä omassa tahdossa ja hallinnassa.

– Monet luulevat, että jos nyt elät hyvää elämää, liikut, syöt hyvin ja tunget vitamiineja sisään, niin sitten se (pahenemisvaihe) ei tule. Se ei mene niin, kyseessä on kemiallinen häiriö aivoissa. Ihan samalla tavalla kuin jos ihmiselle tulee mikä tahansa fyysinen sairaus, et sinä voi sitä itse tahdonvoimalla estää.

”Tämän kanssa voi elää”

Sopivan lääkityksen avulla Storgård on ollut kohta viisi vuotta täysin oireeton.

– Tämän kanssa voi elää, Storgård iloitsee.

Toisin kuin Storgård pelkäsi, lääkkeet eivät tehneet hänestä zombia vaan päinvastoin auttoivat palaamaan omaksi itseksi. Sivuvaikutuksista – suun kuivumisesta, tasapaino-ongelmista, käsien vapinasta ja unisuudesta – huolimatta hän ei aio koskaan lopettaa lääkitystä. Takaraivossa on, että noin puolet kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista yrittää jossakin vaiheessa itsemurhaa.

– Jotkut sanovat, että jos on pitkiä oireettomia jaksoja, lääkitystä voitaisiin purkaa, mutta itse en ikimaailmassa tekisi sitä, Storgård sanoo.

Pahenemisvaiheiden aikana Storgård on joutunut useamman kerran sairaalaan.

– Ensimmäiset pari kertaa se oli hyvinkin hävettävää. Ja muut ihmiset, jotka tiesivät, itse asiassa häpesivät myös eivätkä halunneet kertoa siitä ylipäätään.

Storgård kokee kuitenkin saaneensa hyvää hoitoa ja kiittelee erityisesti henkilökuntaa erinomaiseksi. 

– Näitä sairaalajaksoja on ollut muutamia, ja olen mennyt sinne niin, että hei: minä olen täällä taas, mutta onpa ihanaa, että tekin olette, Storgård naurahtaa.

Miltä sairaalajaksot ovat tuntuneet? Mitkä asiat lääkkeiden lisäksi auttavat sairauden hallinnassa? Miten psyykkisesti sairaaseen ihmiseen pitäisi suhtautua? Katso video ylhäältä.