Suomalaiset lähtevät Viroon opiskelemaan, kun kotimaasta ei irtoa paikkaa. Tuttuus ja hintataso toimivat lisämotivaattoreina.
Virolaisissa korkeakouluissa opiskeli viime vuonna yli 700 suomalaista tutkinto-opiskelijaa. Määrä on kasvanut vuosittain runsaalla sadalla hengellä 2000-luvun alusta lähtien.
– Viroon lähdetään, jos ei päästä suomalaiseen korkeakouluun. Koska Suomessa yliopistosta on erittäin vaikea saada paikkaa, iso osa Viroon menijöistä on todella hyviä opiskelijoita. He hakevat paikkaa elokuussa, kun suomalaisten yliopistojen pääsykoetulokset ovat jo selvinneet ja Virossa hakuaika vielä osittain meneillään, Viro-insitituutin johtaja Grete Ahtola kertoo.
Läpihuutojuttu kouluun pääsy ei tosin ole lahden toisella puolellakaan.
– Ei se todellakaan mene niin, että jätät hakemuksen ja pääset sisään! Paljon riippuu alasta. Johonkin haetaan lukion todistusten perusteella, johonkin taas vaaditaan jopa monen päivän pääsykokeet.
– Kaiken lisäksi opiskelijoita otetaan sisään todella vähän. Virolaiset yliopistot ja niiden ulkomaalaiskiintiöt ovat melko pieniä. Lääkäreiksi pääsee opiskelemaan vuosittain noin 16 henkeä. Eniten suomalaisia on Tallinnan teknillisessä yliopistossa, Tarton yliopistossa, Viron maatalousyliopistossa sekä Estonian Business Schoolissa. Siellä luvut liikkuvat sadoissa, Ahtola sanoo.
Lääketieteitä opiskellaan viroksi
Ahtola huomauttaa, että monet opiskelijat haluavat tietoisesti juuri Viroon. Maa on nykyään tutkinto-opiskelijoiden suosituin kohde heti Iso-Britannian ja Ruotsin jälkeen.
– Siitä on tullut tuttu ja turvallinen. Kulttuurierot ovat pieniä verrattuna kaukaisempiin maihin. Lisäksi kieli on tuttua ja nuoret haluavat opiskella sitä, Ahtola sanoo.
