Luonnonsuojelurikosten ja ympäristön turmelemistapausten määrä kasvoi edellisvuosiin verrattuna. Törkein ilmi tullut tapaus oli Suomussalmen raakkutuho.
Läheskään kaikki ympäristörikokset eivät tule poliisin tietoon. Kiinnijäämisriski on pieni ja rangaistukset yleensä sakkoja.
Poliisi tutkii Suomussalmen Hukkajoen viimekesäistä raakkutuhoa epäiltynä törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Törkeät tekomuodot ovat Suomessa harvinaisia, mutta ympäristörikoksia tulee poliisin tietoon noin 500 vuodessa.
Viime vuonna esimerkiksi ympäristön turmelemistapausten ja luonnonsuojelurikosten määrät kasvoivat edellisvuosiin verrattuna.
Vain osa ympäristörikoksista tulee viranomaisten tietoon.
– Varmaa on, että niitä jää piiloon, koska ympäristörikollisuus on jo luonteeltaan sen tyyppistä, että jos vaikka jätteitä dumpataan johonkin syrjäisimmille seuduille, niin voi olla, ettei ole paljon silminnäkijöitä, toteaa poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta.
– Varmaan ne, jotka ovat näkyvissä, tulevat tietoon, mutta talousrikollisuus, joka paljastuisi yrityksen toimintaa tarkastelemalla, niin sellaista työtä on varmaan paljon tehtävänä, arvioi Espoon ympäristövalvontapäällikkö Maria Myllynen.
Jätteitä päätyy luontoon
Yleisimmät ympäristörikokset liittyvät jätteiden epäasialliseen käsittelyyn. Tähän syyllistyvät niin yksityiset ihmiset kuin yrityksetkin.
– Espoon yleisin ympäristörikos liittyy jätteiden käsittelyyn. Paljon on jätteiden hylkäämistä, dumppausta, vaarallisten jätteiden hylkäämistä vaikka sorakuoppaan, kemikaalisäiliöitä pohjavesialueella, romuautojen varastointia, joka aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa, romuveneitä, joista tulee öljyvahinko veteen, luettelee Myllynen.
