Yli 100-kiloinen Leijonat-karju hurjasteli salilla – kroppa sanoi seis: Suomen voimanpesien nostamat raudat tyrmäävät

– Nuorena tuli aika paljon nostettua, mutta nykyään aika paljon vähemmän. Ne alkoivat olla sellaisia rautoja, että rupesi selkä kärsimään niistä hommista. Nykyään mennään aika oman painon ehdoilla jumpaten, Hartikainen kertoo.

– Voimatasot tietenkin pidetään ylhäällä ja ne ovat pysyneet hyvinä.

Hartikainen valottaa saaneensa tehtyä rinnallevedossa 120 kilolla kolmen toiston sarjoja. Kyykyn ja penkkipunnerruksen tuloksiaan hän ei tarkkaan muista, mutta "kyllä penkkikin yli sadan kilon oli".

– On vaikea sanoa, paljonko noissa nykyään nousisi, kun ei tule enää mitään maksimeita nostettua.

Seppälä ja 160 kilon penkki

Mikael Seppälä ei ota suoralta kädeltä vastaan Leijonien kovimman raudannostajan titteliä.

– Tässä on aika paljon kovia jätkiä siihen. En tiedä, riippuu varmaan liikkeestä, luottopuolustaja sanoo.

Seppälä kertoo bravuuriliikkeikseen salilla penkkipunnerruksen, leuanvedon ja muscle upin eli palomiespunnerruksen.

– Enemmän yläkropan liikkeet.

Penkistä on noussut kiitettävän kova tulos.

– Joskus on 160 kiloa mennyt.

LUE MYÖS: Myöhäisotteluilla kääntöpuoli Leijonien mestaripakille – "Pelin henki, ja sillä mennään"

Seppäläkin on noudattanut treenaamisessaan varovaisuutta.

– En muista, milloin olisin viimeksi tehnyt kyykkyä älyttömillä painoilla. Se on selälle liian raskasta painojen mennessä turhan isoiksi, Seppälä kertoo ja lisää tekevänsä nykyään kyykyt yhdellä jalalla.

Hän on pystynyt tekemään bulgarialaisessa kyykyssä 140 kilolla kuuden toiston sarjoja – jäisi monelta tekemättä.

Ylläpitoa

Myös Mikael Seppälä lukeutuu Leijonien voimanpesiin.Tomi Natri /All Over Press

Seppälälläkin voimatreenaaminen on mennyt enemmän ylläpitäväksi.

– Voimat eivät kovin helpolla pysy tällä pelitahdilla. Nämä ovat myös kolmannet MM-kisat putkeen, ja kesät ovat aika lyhyitä, niin ei kerkeä hirveästi voimaa saada kuudessa viikossa, jotka itse silloin treenaan. Enemmän se on sitä, että pyrkii saamaan voimatasoa mahdollisimman hyvin kiinni.

188-senttinen Seppälä on nuorempana kerryttänyt kroppaansa lihasta, mutta viime vuosina paino on vakiintunut samoihin kantimiin 90 kilon yläpuolella.

– Aika sama se on minulla vuoden ympäri. Kesäisin 92–93, ja keväällä kun vain pelataan ja tankataan koko ajan, on sellaiset 95–96.

Kaukalokamppailu ei pelkkää voimaa

Koko ja salivoima eivät kuitenkaan ole suoraan yksi yhteen kaukalon kamppailukovuuden ja vääntökyvyn kanssa.

– Kyllä voima jonkin verran tietenkin auttaa, mutta on kamppailupeli kuitenkin myös sijoittumista ja oikea-aikaisuutta. Pitää olla aika fiksu siinä. Ei se pelkästään voimaa ole, Seppälä ruotii.

Hartikainen nostaa Leijonista tässä mielessä esiin Sakari Mannisen, 172-senttisen ja 81-kiloisen hyökkääjän.

– Ei tarvitse kuin omaa sentteriä katsoa. "Mane" on sellainen pelaaja. Ei ole pitkä eikä mikään punttiäijä, mutta kyllä hän on kentällä hemmetin vahva tilanteissa. Siinä on aika hyvä esimerkki siitä, että ei tarvitse hirmu skrode olla, että pystyy voittamaan niitä, Hartikainen ylistää.

Seppälä kiteyttää hyvin Mannisen kamppailupelin salat.

– Hän on niin fiksu pelaaja. Hän tietää, milloin iskeä ja mitä siellä pitää tehdä. Fiksu pelaaja kaikin puolin.

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.