Suomessa korkeakouluista valmistutaan noin kolme vuotta eurooppalaista keskiarvoa myöhemmin, kertoo ministeri Hanna Kosonen.
Ministeriön mukaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa aloittaneista liki joka kolmannella ei ole suoritettuna tavoitetutkintoa 10 vuotta opintojen aloittamisen jälkeen.
Ammattikorkeakouluissa tutkinnon loppuun asti suorittaneista kaksi kolmesta valmistuu tavoiteajassa, yliopistoissa ei edes joka kolmas.
– On ihan selvää, että Suomessa nämä tavoiteaikojen yli venyvät opinnot ovat tosi iso ongelma, tiivistää ministeri.
Osa väsyy, osa siirtyy työelämään
Ministeriön mukaan 66 prosenttia amk-tutkinnon suorittaneista on suorittanut tutkintonsa tavoiteajassa. Yliopistoissa tilanne on synkempi.
– Kaikista yliopistojen maisterintutkinnoista tavoiteajassa on suoritettu 29 % ja tässä laskennassa on vähennetty poissaololukukaudet. Läpäisyn parantamiseen on kehitetty erilaisia politiikkatoimia, lähtien opinto-ohjauksen ja opintojen suunnitelmallisuuden kehittämisestä. Tulevassa korkeakoulujen rahoitusmallissa yksi tekijä on tavoiteajassa suoritetuista tutkinnoista maksettava korkeampi laskennallinen korvaus, kertoo opetusneuvos Jukka Haapamäki opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Syitä tilanteille on useita, muun muassa jaksamisen rajoitteet, mutta yhtä lailla työelämään siirtyminen.
– Meillä on osaajapula eri puolilla Suomea eri aloilla ja nämä opiskelijat viedään korkeakouluista työpaikkoihin kesken opintojen. Tähän olisi syytä löytää keinoja, joilla pystyttäisiin yhdistämään opinnot ja työelämä. Nämä työnantajat voisivat kannustaa siihen, että opinnot saataisiin valmiiksi, pohtii tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen.
Takana mittavat leikkaukset
Korkeakoulut ovat käyneet läpi satojen miljoonien eurojen säästökuurin tämän vuosikymmenen aikana.
– Ilman muuta on selvää, että korkeakoulut ovat joutuneet juuri näistä tukipalveluista karsimaan ja se varmasti vaikuttaa siihen, että kun tukea on vähemmän, niin sitä kautta sitten opiskelijat ovat enemmän omillaan, Kosonen sanoo.