Lounasravintolat ovat joutuneet nostamaan hintojaan, mutta myös verottajan määrittämä lounasedun maksimiarvo on noussut. Lounasetua osataankin nykyään käyttää monipuolisesti muuallakin kuin työpaikkaruokalassa.
Lounaiden hinnat ovat selkeästi nousseet viime vuosina muun muassa inflaation ja ruoan hinnan nousun seurauksena.
Hintojen nousu heijastuu myös verottajan säätelemään lounasedun määrään, joka on Edenred Suomen työelämäasiantuntija Laura Kuuselan mukaan kehittynyt varsinkin viimeisen kolmen vuoden aikana hyvin.
Epassin maajohtaja Niklas Löfgren kertoo, että koronan aikana lounasedun käyttöaste tippui, mutta toisaalta myös monipuolistui esimerkiksi ruokalähettipalveluiden kautta.
Nyt lounasedun käyttöaste on kuitenkin palannut siihen, mitä se oli ennen koronaa, vaikka etätöitä tehdään yhä enemmän kuin ennen pandemiaa.
Tämä tarkoittaa sitä, että lounasetua on alettu hyödyntämään monipuolisemmin myös muualla kuin oman työpaikan ravintolassa – esimerkiksi ruokalähettipalveluissa, ruokakaupassa, sekä arjen lisäksi viikonloppuisin ja iltaisin.
Suomalaisten muuttunut työkulttuuri kuitenkin kaipaisi yhä joustavampia ja laajempia käyttömahdollisuuksia lounasedulle.
Lue myös: Työpaikkalounastaja ei luovu ateriastaan, vaikka elinkustannukset lyövät silmille
Lounaiden hinnat seuraavat lounasedun arvoa
Työsuhde-etuna tarjottavan lounasedun maksimiarvosta 25 prosenttia on verovapaata, jonka työnantaja maksaa ja 75 prosenttia työntekijä maksaa itse. On myös mahdollista, että lounasetu tulee kokonaan palkan päälle, mutta se on Edenredin Laura Kuuselan mukaan harvinaisempi järjestely.
